Sunnuntain suositukset
1. Kävelyretkeä kaupungille aikaisin viikonloppuaamuna. Ota mukaan koira ja kamera. Fiilis on jännä, kuin autiokaupungin katuja tallustelisi.
2. Valokuvien tilaamista paperiversioiksi. Varaa projektiin reilusti aikaa, esimerkiksi yksi lauantai-ilta, ja lasi punaviiniä. Sain jopa klikattua häiden kiitoskortit tilaukseen.
Ekstravinkkinä ”miten yllätät häävieraat jälkikäteen”: lähettäkää kiitoskortit kuukausia myöhässä, ja vieraat yllättyvät sillä luulivat hääparin unohtaneen koko kiitoskorttiasian. Mutta oikeasti vain taktikoitte ja suunnittelitte asian näin… 😉
3. Vinkki tummiin silmänalusiin ja väsyneeseen nassuun: käy kampaajalla ja laita huulipunaa.
4. Kari Hotakaisen Lastenkirjaa ja Satukirjaa. Joskus tapahtuu niin, että kirjallisuus vaikuttaa samalla tavalla kuin uusi lempibiisi ensimmäisen kerran kuunneltuna (ja parhaassa tapauksessa myös kolmenkymmenenneljännen): iho nousee kananlihalle ja tunnet että tähän on nyt tiivistetty nyt jotain isoa ja paljon, sellaista jonka jälkeen olo jää vähän kevyemmäksi. Suosittelen näihin novelleihin tarttumista erityisesti kahvilan ikkunapöydässä.
5. Tauot ovat yhtä tärkeitä kuin opiskelu. Ja aurajuusto ja kirsikkatomaatit leivän päällä.
Entä mitä taas en suosittele? Kahvilasta poistumista ilman maksamista. Tapasin eilen ihania matkalaisia Helsingistä kahvila La Famillessa, ja syötyäni vuohenjuustosalaattini kipitin iloisesti kotiin. Siinä laukustani tavaroita purkaessani tajusin että yksinkertaisesti unohdin yhden ihan pikku jutun, nimittäin maksamisen lähtiessäni! Jouduin ihan kamalaan paniikkiin, näin jo silmissäni muistiinpanoja rikospaikallani kirjoittavat poliisit tai maksumieheksi pakotetun Ella F:n hämmästyneen ilmeen, tai ainakin tarjoilijatyttöjen harmituksen kun kassa ei illalla täsmääkään. Lähdin juosten takaisin kahvilaan ja maksoin tosi nolona salaattini kovasti pahoitellen. Onneksi kahvilan tytöt ottivat asian rauhallisesti naureskellen ja rauhoittelivat minuakin, etten ole (mukamas) ensimmäinen jolle näin olisi käynyt. Sanoinko jo, että noloa! Olen ilmeisesti liian tottunut suomalaisten kahviloiden itsepalvelukulttuuriin ja minun olisi syytä pysyä poissa kivoista pikkukahviloista.
Aurinkoista sunnuntaita, mussukat!