Sunnuntain suositukset

1. Kävelyretkeä kaupungille aikaisin viikonloppuaamuna. Ota mukaan koira ja kamera. Fiilis on jännä, kuin autiokaupungin katuja tallustelisi.

marraskuu13_021_0.jpg

marraskuu13_027_1.jpg

2. Valokuvien tilaamista paperiversioiksi. Varaa projektiin reilusti aikaa, esimerkiksi yksi lauantai-ilta, ja lasi punaviiniä. Sain jopa klikattua häiden kiitoskortit tilaukseen.

2013-08-27_haahumua.jpg

Ekstravinkkinä ”miten yllätät häävieraat jälkikäteen”: lähettäkää kiitoskortit kuukausia myöhässä, ja vieraat yllättyvät sillä luulivat hääparin unohtaneen koko kiitoskorttiasian. Mutta oikeasti vain taktikoitte ja suunnittelitte asian näin… 😉

3. Vinkki tummiin silmänalusiin ja väsyneeseen nassuun: käy kampaajalla ja laita huulipunaa.

2013-11-16_marraskuu13_0.jpg

4. Kari Hotakaisen Lastenkirjaa ja Satukirjaa. Joskus tapahtuu niin, että kirjallisuus vaikuttaa samalla tavalla kuin uusi lempibiisi ensimmäisen kerran kuunneltuna (ja parhaassa tapauksessa myös kolmenkymmenenneljännen): iho nousee kananlihalle ja tunnet että tähän on nyt tiivistetty nyt jotain isoa ja paljon, sellaista jonka jälkeen olo jää vähän kevyemmäksi. Suosittelen näihin novelleihin tarttumista erityisesti kahvilan ikkunapöydässä.

5. Tauot ovat yhtä tärkeitä kuin opiskelu. Ja aurajuusto ja kirsikkatomaatit leivän päällä.

marraskuu13_009_0.jpg

Entä mitä taas en suosittele? Kahvilasta poistumista ilman maksamista. Tapasin eilen ihania matkalaisia Helsingistä kahvila La Famillessa, ja syötyäni vuohenjuustosalaattini kipitin iloisesti kotiin. Siinä laukustani tavaroita purkaessani tajusin että yksinkertaisesti unohdin yhden ihan pikku jutun, nimittäin maksamisen lähtiessäni! Jouduin ihan kamalaan paniikkiin, näin jo silmissäni muistiinpanoja rikospaikallani kirjoittavat poliisit tai maksumieheksi pakotetun Ella F:n hämmästyneen ilmeen, tai ainakin tarjoilijatyttöjen harmituksen kun kassa ei illalla täsmääkään. Lähdin juosten takaisin kahvilaan ja maksoin tosi nolona salaattini kovasti pahoitellen. Onneksi kahvilan tytöt ottivat asian rauhallisesti naureskellen ja rauhoittelivat minuakin, etten ole (mukamas) ensimmäinen jolle näin olisi käynyt. Sanoinko jo, että noloa! Olen ilmeisesti liian tottunut suomalaisten kahviloiden itsepalvelukulttuuriin ja minun olisi syytä pysyä poissa kivoista pikkukahviloista.

Aurinkoista sunnuntaita, mussukat!

Kommentit (8)
  1. Hihihiii, kiitos seurasta, oli tosi nähdä 🙂

    Mä lisään noihin suosituksiin vielä sen, että me kätevästi vieläpä postitettiin kiitoskortit joulukorttien yhteydessä. Se toinen kerta vuodessa kun ostimme postimerkkejä 😛

    1. Olette neroja, siis noinhan mekin tehdään ilman muuta! 😀 Ja oli kyllä kivaa nähdä, toivottavasti pian tavataan taas!

      1. Hehee, käännät vain katseesi aidan matalimpaan kohtaan, ja näet meidän siellä kipuamassa =) 

        Se oli vaan ihan älyttömän näpsää, kun kerran taas printtasi osoitetarratkin. Että sai sitten pistettyä vähän niin kuin kaksi yhden hinnalla.

        Ja pian taas joo! Mutta ensin kandi, sitten huvit 😀

      2. Hei mekin postitettiin hääkiitoskortit joulukorttien mukana. Ja vieläpä siinä punaisessa kuoressa, niillä halvoilla postimerkeillä. Kätevää!

        Ja tuota Ella F:n kielikuvaa jatkaakseni, mä olen se joka livahtaa sen kuuluisan aidan ali. Tai – jos mahdollista – menee portista.

        1. Joo, ilman muuta portista, jos se on kaikkein lähimpänä!

          1. Hei mutta nythän me voitetaankin tämä kisa: emme edes itse etsi reittiämme sen aidan ali vaan seuraamme muiden (nerokkaita) jälkiä! 😀

  2. Et varmaan ainakaan eka Famillessa, hei kuinka tylsä käytäntö se on maksaa lähtiessä?! Jos tää on perisuomalainen tapa niin oon ehdottomasti käytännön kannalla, kyllä leipänsä pitää saada maksaa heti ja sit voi vaan kerätä kamppeensa ja häipyä vähin äänin paikalta 😀 tai kai ne saa maksaa heti, mut mä hämmennyn siitä ”laskusta” aina niin paljon että kipitän vaan pöytään enkä tajua jäädä iskeen rahaa heti pöytään…

    1. Toisaalta idea on minusta oikein oivallinen sellaiseen hc-kahvilahengailuun, kun on tarkoitus syödä ensin jotain suolaista, sitten ottaa vähän välikahvia, ja sitten alkaa tehdä mieli jälkkäriä, ja voisi vielä maistaa sitä toistakin jne, niin on kätevää jos laskun voi maksaa sitten vasta lopussa. Mutta ainakaan mun kaltaisten maailman hajamielisimpien ihmisten kannalta tämä systeemi on kyllä kaikkea muuta kuin kätevä! 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *