Tohtori Denimin farkkuhuijaus
Olen aina vihannut farkkuostoksilla käymistä. Tuntuu aivan siltä, että farkkuteollisuus olisi jopa liittoutunut jotenkin minua vastaan, sillä päälläni hyvännäköisten farkkujen löytäminen on tuntunut ajoittain jopa toivottomalta pyynnöltä. Paitsi kun vuosi sitten vetäisin kaverin vinkistä jalkaani ekat Dr.Denimin plentyt, olin myyty. Ihan hullua, miten minikokoisen näköiset housut sujahtavat todella vaivattomasti jalkaan ja mikä oudointa: istuvat! Näiden kohdalla ei voi kuitenkaan puhua kuitenkaan aivan farkuista, sillä kyseessä on jokin ihmeellinen strech-materiaali (jegginssit?).
Minun kroppani on vähän sellaista laatua, että jokainen pulla ja irtokarkki asettuu viihtymään tuohon reisi-peppu-osastolle, mutta pakenee esimerkiksi yläkropasta ja sääristä. Eli naistenlehdet diagnosoisivat kroppani päärynäksi. Tämä on osoittautunut erityisen ongelmalliseksi housuostoksilla, sillä tuntuu että farkkujen koot menevät aina kohdallani jotenkin päin prinkkalaa: istuvat reisistä ja pepusta mutta lötköttävät vyötäröltä, ovat kokonaan pienet ja sitten seuraava koko onkin jo jättimalli, tai mikä pahinta peppu näyttää ihan hullun isolta tai toisena vaihtoehtona lätyltä. 😀 Mutta Dr.Denimit ratkaisevat aika nätisti tämän ongelman: koska ne ovat niin ûberjoustavat ja venyvät, ne asettuvat päälle juuri oikein, sinne minne pitääkin. Ja näyttävät aivan ”oikeilta farkuilta”! Tämähän on melkein jopa huijausta, sillä nämä pöksyt ovat vielä joustavuutensa ansiosta yhtä mukavia kuin verkkarit. Kjähäh.
Minun kaveriporukastani ovat melkein kaikki kanssani samassa huumassa ja kantavat Dr.Denimeitä kaupasta kotiin, vaikka olemme kaikki eri pituisia ja mallisia. Onko kukaan muu lukenut yläasteella tai lukioikäisenä sitä nuortenkirjaa Neljä tyttöä ja yhdet farkut (tai jotain siihen suuntaan)? Sitä missä ystävykset kierrättivät näitä housuja jotka istuivat kaikille, ja toivat kantajansa elämään ihmeellisiä asioita? No niistä ihmeellisistä asioista en ehkä tiedä, mutta muuten nämä voisivat olla kirjan taikahousut!
Miinuksena tulee valitettavasti kestävyys, sillä olen onnistunut alle vuodessa kuluttamaan jo kahdet plentyt rikki, sekä yhdet solitairet vetelevät kohta viimeisiään. Minkään muun vaatteen tai asusteen kohdalla en missään tapauksessa olisi valmis ostamaan nopeasti kuluvan tuotteen tilalle taas uutta samanlaista tuotetta, mutta tohtori denim on vaan syntini. Ostin taas kahdet: yhdet farkunsiniset plentyt ja sitten kokeilin uutuutena Arlene-mallia. Myyjä kehaisi, että tässä Arlenessa laadun pitäisi olla hiukan kestävämpää. Jään sormet ristissä jännäämään!
Eli jos siellä on muita toivottomia farkkujen etsijöitä, niin älkää luovuttako ennen kuin olette kokeilleet Dr. Denimeitä (Huom: ainakin kokoa pienemmässä koossa kuin yleensä). Onko siellä muita Dr. Denimien nimeen vannovia? 🙂
PS. Jo etukäteen pahoittelut sille anonyymille joka toivoi etten käyttäisi pillifarkkuja vaan jättäisin ne ”rotusäärisille”, sorry.
PS. Tämä ei ollut mitenkään sponssattu postaus! :D