Ty-ty-ty-tyylikäs

”Mä oon ty-ty-ty-ty-tyylikäs!

Kato mun ty-ty-ty-ty-tyyliä!”

Veikkaan että poikani olisi räppäillyt tänään näin, jos meillä kuunneltaisiin enemmän hiphopia. Olen pukenut nuo LeCooperin tossut pojalle jalkaan jatkuvasti mahdollisuuden tullen, sillä meillä jää tällä hetkellä kovaa vauhtia lempijuttuja pieneksi. Taitaa olla kiire kasvaa isoksi. <3

Tämä asu on hyvin hyvin perus, mutta tässä asussa yhdistyy oikeastaan kaikki elementit, joista tykkään lastenvaatteissa: raidat (yllätys yllätys!), mukavuus ja selkeys.

Bongasin nuo raitapöksyt taas Seppälästä, ja harmittelin heidän baby-mallistonsa kokojen loppumista 86 senttiin. Olen ollut ihan innoissani kyseisestä mallistosta (enkä ole muuten ainoa!), ja ihmettelen miksi Seppälällä ei valmisteta tuota samaa tyyliä enää isommille. Kysyntää olisi varmasti!Tuntuu että selkeitä lastenvaatteita on tosi vaikea löytää kohtuuhintaan. Selkeydellä tarkoitan graafisia printtejä ja kirkkaita värejä, ei kiitos niitä vaaleansinisiä autopaitoja. Suurin osa vaatteista on pilattu jollain ihan ihmeellisellä tekstillä tai kuvalla. Tässä hommassa olen kyllä toisaalta aika tuuliviiri, sillä välillä taas jokin kuvallinen vaate saattaa miellyttää silmää kovastikin. Vaikeasti miellytettävä ilmeisesti.

Tyylikkyyden lisäksi pikkumiehestä on kasvanut ihan superflirtti tyyppi! :D Erityisesti naapurintädeille ja kassaneideille väläytellään välillä semmosia hymyjä että, ja sellaisia high five -morjestuksia heitellään muutenkin kaupungilla kulkiessa yhdelle sun toiselle. Ja jos joku ei olekaan mukana morjestuksessa ja vastaamassa hymyyn, niin rassukka muuttuu aivan kummastuneeksi. Onko ihan ok sanoa tuntemattomalle, että ”hei lapseni hymyilee sinulle, voitko hymyillä takaisin ettei hänelle tule paha mieli”? :D