Vähän erilaisissa farkuissa nykyään

Muutama viikko sitten eräänä keskiviikkona juoksin H&M:n läpi ennen iltaluentoa. Olin meinaan kyllästynyt kulkemaan leggins-viritelmissä, joita olin kyhäillyt päälleni jo jonkun aikaa, nyt tarvitsisin kipeästi farkut, että voisin pukeutua taas niin kuin minä. Aikaa oli kaksikymmentä minuuttia, eikä sieltä pohjakerroksesta löytynyt enää etsimääni osastoa. Siellä se oli vielä noin kolme vuotta sitten. 

No, nyt olen kulkenut muutaman viikon noissa mama-osaston farkuissa (olivat siirtäneet koko osaston yläkertaan!). Periaatteessa en niitä vielä vatsan koon vuoksi tarvitsisi, mutta kaikki omat housuni ahdistavat istuessa niin kamalasti, etten kykene enää käyttämään niitä.

Anteeksi, oli näköjään ihan pakko kertoa tämä teillekin tällaisen kumman kiertelyn kautta, mutta niin olen tehnyt jostain syystä kaikille. En ole sanonut kenellekään, että ”meille tulee vauva”, vaan olen tokaissut mm. ”minä pitäydynkin tänään ihan sitten vaan kivennäisvedessä”, ”niin, se valmistumiseni taitaa sittenkin lykkääntyä vuodella” tai kuten Tallinnan reissulle lähtiessämme totesin bloggaajakollegoille, että ”valitaan ravintola sitten niin, että sieltä saa muutakin kuin sushia ja katsotaan, että sieltä saisi pastöroitujakin juttuja”. Näitä juttuja sitten kertaa kaksikymmentäviisi, erilaisin tönköin variaatioin. 

Jospa nyt kuitenkin kokeilen. Meille tulee vauva. Pikkusisarus pojallemme. Toinen kevätlapsi. 

img_7519.jpg

Tämän aamuinen kahvila-asuni tuuliselta parkkipaikalta Rauman kattojen yltä. Pakkasin mukaan pelkkiä kotivaatteita ja asu on tylsästi sen mukainen, paitakin rypistyi takin alla, mutta siinä ne farkut nyt ovat in action. 😉

Jos vain kaikki menee hyvin. Olen kuitenkin päättänyt, että tällä kertaa en tuhlaa odotusaikaa pelkkään pelkoon. Siksi halusin nyt tulla teillekin kertomaan, vaikka tässä juuri onkin alkanut se epätodellisin vaihe, kun pahoinvointi on helpottanut ja olo alkaa olla muutenkin melko normaali, eikä vatsakaan vielä ole tullut kunnolla esiin. Mitä nyt näytän ehkä muiden silmiin siltä, että olen juuri noussut viiden ruokalajin illallispöydästä.

Tällaisia onnellisia uutisia siis pitkän blogissa näkyneen väsymysvireen vastapainoksi. <3

img_7525.jpg

Tämä kuva tiivistääkin sitten meidän viikonlopun. Rentouttavaa viikonloppua teillekin!

Ps. Terkkuja muuten lukijalleni Selelle, taidat olla melkoinen enneunien näkijä. 😉

Kommentit (73)
  1. Ihanaa, paljon onnea teille! 🙂 Jotenkin aavistin tämän aikaisemmista postauksistasi, mutta ajattelin, että kerrot toki sitten, kun aika on siihen kypsä. Voin kyllä vaan kuvitella, mitä pahoinvointi on, kun on jo yksi lapsi hoidettavana!

    1. Kiitos! <3 Hih, en ole tainnut olla mikään maailman mysteerisin postailija, kun niin moni on aavistellut. 😉 Vaikka parempi kyllä niin, kuin että kukaan olisi pelästynyt kyseessä olevan jotain vakavanlaista. Tosiaan raskauspahoinvointi on melko mielenkiintoista kun pitäisi samalla huolehtia/viihdyttää esikoista. Poikaani odottaessani olikin vain ihan ok maata päivät pitkät sohvalla ja katsoa frendejä pahimman pahoinvoinnin yllättäessä, mutta nyt ei mennyt ihan niin. 😀 Huh, ajatella heitä, joilla on tuossa vaiheessa pieni vauva hoidettavana tai useampia lapsia! 

  2. Voi Murunen, onnea vielä tätäkin kautta!<3<3<3 *pus

    1. PUS sinullekin ja kiitos vielä täälläkin! <3<3<3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *