Yksi hotellisynnytys, kiitos!

Okei, otsikkoni huijaa, sillä itse synnytys tapahtui ihan tavalliseen tapaan Taysin synnytysosastolla, mutta viisi tuntia sen jälkeen kävelimme sokkeloisia käytäviä pitkin potilashotellin puolelle. Ja voi että, täytyy sanoa, että tämän ansiosta synnytyskokemukseni eroavat kuin yö ja päivä! 

Vaikka esikoisenkin synnytys sujui hyvin ja melko sutjakkaasti, niin kokonaisuudessaan osastolla oleskelun myötä kolmen vuoden takainen synnytyskokemus ei jättänyt mitään aivan parhaimpia fiiliksiä (mutta ei missään nimessä mitään traumojakaan). Synnyttäneiden osaston kiireinen ja ahdas laitosilmapiiri ilman pienintäkään intimiteettia sai minut todella ahdistuneeksi. Taisin jopa itkeä iltaisin, kun kaipasin niin paljon kotiin. Onneksi meille osui molemmilla kerroilla aivan upeat kätilöt, tällä kertaa vielä saatiin kivunlievityksetkin kohdilleen ja synnytyksestä jäi erittäin positiivinen mieli. (Olen suhtautunut hyvin epäluuloisesti kaikkiin, jotka ovat väittäneet synnytystä upeaksi kokemukseksi, mutta nyt minäkin voisin sanoa niin.) Hyvä, ettemme jääneet tälläkään kertaa kovin pitkäksi aikaa kotiin tunnustelemaan oloa, sillä saimme vauvan syliin jo noin neljän ja puolen tunnin päästä ensimmäisistä supistuksista.

Siinä missä viimeksi ahdistuin pienestä sairaalahuoneesta, kolmen tunnin välein imettämään hoputtamisesta (vaikka olisikin juuri imettänyt ja saanut nukahdettua), ohuesta verhosta vierailuaikana tehtävien tutkimusten aikaan, kelmeistä kattovaloista ja sairaalakaavuista, kaikesta siitä laitosmaisuudesta, niin tällä kertaa hieman pidempi osastolla olo ei saanut minua missään nimessä kyynelehtimään. Potilashotellissa oli aivan ihanaa viettää ensimmäisiä päiviä vauvan kanssa rauhassa viihtyisässä hotellihuoneessa (vaikka kotiin toki kaipasinkin). Miehenikin yöpyi muutaman yön kanssani, ja eräänä iltana myös poikamme halusi jäädä yökylään. Siellä me katselimme telkkaria, söimme herkkuja isolla vuoteella, tutustuimme vauvaan, pojat kävivät illalla saunomassa ja vuorotellen kävimme hotellin ravintolassa. 

img_8797.jpg

 

Hotellissa olo tuntui ihanan vapaalta: sai kulkea omissa vaatteissa tai lainata sairaalan vaatteita, hoitajien luokse vauva vietiin näytille kolme kertaa vuorokaudessa oman rytmin mukaan, vierailuaikoja ei oltu rajoitettu ja olo tuntui todella kotoisalta. Hoitajillakin tuntui olevan todella aikaa ja ilmapiiri oli kotoisa. Neuvoja ei tuputettu, mutta kaikkiin kysymyksiin vastattiin perusteellisesti. Oli ihanaa saada tutustua vauvaan ihan omissa oloissaan eikä missään vaiheessa joutunut pelkäämään, että häiritsisi huonekaveria. Voisi muuten kuvitella, että hotelli olisi jotenkin tyyriimpi vaihtoehto, mutta olin pudota pyllylleni kuullessani, että hotellissa asuminen oli jopa osastolla oloa edullisempaa!

potilashotellikollaasi.jpg

Niin ja se ruoka! Kuten totesin instagramissani, en olisi kyllä arvannut sanovani ilman ripaustakaan sarkasmia, että tulisin ikävöimään sairaalaruokaa. Äidille hintaan kuului aamiainen, lounas ja päivällinen hotellin ravintolan buffetissa ja osaston oleskeluhuoneesta sai hakea koska vain välipalaa (ja minähän hain, vitsit millaisen ruokahalun maidon nousu aiheuttaakaan). Niin ja ne ateriatkin isä voi hakea huoneeseen äidille, jos sattuu vaikka väsyttämään buffetin aukioloaikoina. Niinä hetkinä kun mieheni oli kotona poikamme kanssa, sai vauvan jättää hoitajien huoneeseen ja käydä itse rauhassa ruokailemassa. 

Potilashotellin puolelle pääsyyn on muutamia rajoituksia, sinne pääsee jos sekä vauvan että äidin vointi sallii vähän itsenäisemmän elon, sekä raskausviikkoja pitäisi olla kertynyt 37-42. Hotelliin on myös oikeasti aika pitkä kävelymatka sairaalan tunneleita pitkin, kannattaa miettiä kestääkö oma vointi tuon matkan viisi tuntia synnytyksestä. Vaikka luonnehtisin synnytystäni helpoksi ja nopeasti, menetin vain vähän vertakin, niin olo oli kyllä matkasta niin hutera huoneeseen päästessämme, etten uskaltanut edes vauvaa nostaa muutamaan tuntiin. 

Taisin sanoa jo ekana päivänä, että voisin tulla koska tahansa synnyttämään uudelleen. 😉

Kommentit (15)
  1. Oooh! Kuulostaa todella,todella ihanalta! 🙂 Mua jäi kiinnostamaan, että kuinka paljon edullisempaa hotellissa asuminen oli osastolla olemiseen verrattuna. Hassua, sillä voisi kuvitella sen olevan juuri päinvastoin. 🙂

    1. No niinpä, näin minäkin asian alkuun päättelin! Siis ihan muutamista euroista puhutaan, olisiko ollut jotain vitosen pintaan edullisempaa. En muista tarkkaa summaa, mutta jännä tosiaan, että homma olikin noin päin. Ja voi tuntui kyllä todella ihanalta vähän kenkkuun osastokokemukseeni verrattuna!

      1. No en yhtään sitte ihmettele, että vanhemmat valitsee hotellin ennemmin. 🙂 Mun molemmat kokemukset osastolla olosta on onneksi olleet todella kivat. Ekalla kerralla sain itelleni uuden ystävän, jonka kanssa ollaan vieläkin tekemisissä ( ja oltiin huoneessa kahdestaan ) ja nyt viimeisellä kerralla sain olla huoneessa täysin yksikseni, se oli ihanaa. 🙂

  2. Onnea! Mä olisin kans halunnut hotelliin, mutta lapsiveden menosta itse lapsen syntymään meni liian kauan eli sekin on yksi rajoittava tekijä. Tai oli ainakin viime toukokuussa! Sillon se raja oli 18 tuntia ja meillä synnytys kesti reippaasti kauemmin vaikka jo toinen olikin.

    Nauttikaa vauvantuoksusta! 🙂

    1. Hyvä huomio, siinä muuten onkin joitain muitakin rajoituksia, esim. vauvan painokin taitaa olla yksi tekijä. En ole ihan selvillä mitä kaikkia rajoituksia potilashotelliin pääsyyn onkaan.

      Kiitos onnitteluista, nautimme kyllä! 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *