En ole sokerista en….

Tänään tuli todistettua kaksi asiaa:

1. En kärsi motivaation puutteesta liikunnan suhteen

2. En ole sokerista

Koirien lenkitys vesisateessa aloitti tämän päivän. Sen jälkeen päivän tärkein kysymys; menenkö Zumba tunnille a) bussilla b) pyörällä ? Pidän uudesta pyörästäni sen verran että päätin rohkeasti pyöräillä tuo n. 4 km matkan….ja uudet kumisaappaat mukavasti piristivät matkantekoa.

En olen n. vuoteen ollut juuri tällä sunnuntai Zumba tunnilla joten oli kiva tavata ohjaaja,jonka tunnen muutenkin ja joukossa näkyi muutama minulle hymyilevä naama eli tuli tervetullut olo. 

Tunnin hikoilun jälkeen jäin vielä jatko tunnille (vatsat& venytykset) ja voi sanoa että kahden tunnin aherruksen  jälkeen olin litimärkä ja väsynyt…. Niin väsynyt että n. 5 min rentoutuksen aikana onnistuin nukahtamaan ehkä noin minuutiksi….zzzzzzzz….

Sade oli tietenkin yltynyt, mutta ei auttanut muu kuin polkea kotiin.. Mielessä oli ruoka, kuuma suihku ja kuivat vaatteet… Mutta eihän koirien omistaja niin helpolla pääse… Ensin hauvoille takit päälle ja sitten lenkille….. Kivaa meillä oli kaikesta huolimatta….. ja tytöt näyttivät tosi tyylikkäiltä takeissaan. 

Ja sitten autuus ja ihanuus…. Syötävää,suihkua ja kuivia vaatteita…. Ahhhhhh…

Ostoslistalle tuli vedenkestävät housut…. Ei auta vaikka takki pitäisi vettä, jos reidet kastuvat täysin. Mutta en ole sokerista, eli nautin joka hetkestä,ja ilo tuli jo siitä että en ottanut helpointa ratkaisua eli sitä bussia aamulla, hyvä minä :-)

 

Oikein mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille,

 

AS