Kaloja katselemassa.

akvaariosmall.jpg

 

Piipahdimme eilen Longbeachin puolella viettämässä dateday:tä. Emme ole ehtineet viettää J:n kanssa yhteistä vapaapäivää kahden kesken muutamaan viikkoon, joten nyt oli aika karata vähän kauemmas kotoa. Suuntasimme siis Longbeachin Rainbow Harboriin ja siellä sijaitsevaan Aquarium of the Pacific – akvaarioon viettämään rauhallista sunnuntai iltapäivää. No, sunnuntaita oli sitten viettämässä muutama muukin ihminen meidän lisäksi, mutta ihmispaljoudesta huolimatta teki hyvää käydä vähän tuulettumassa.

Aquarium of the Pacific on Longbeachilla sijaitseva vuonna 1998 perustettu akvaario, joka keskittyy vahvasti opastukseen. Pysyviin näyttelyihin kuuluvat esimerkiksi Southern California & Baja Gallery, Northern Pacific Gallery, Tropical Pacific Gallery sekä Explorer’s Cove. Alueelta löytyy myös Animal Care Center, jonka tiloissa hoidetaan akvaarion eläimiä. Care Centerin toimintaa pääsee katselemaan isojen lasiovien takaa, joten hyvällä tuurilla on mahdollista päästä seuraamaan vierestä, kuinka merisaukkojen hampaita puhdistetaan tai kaloille suoritetaan leikkauksia. Akvaario myös järjestää erilaisia veneretkiä, joilla pääsee katsomaan valaita ja delfiinejä, sekä lähisatamia.

 

akvaario2small.jpg

 

Meidän lemppariosuus kierroksella on ehdottomasti Sea Otter Habitat, jossa pääsee seuraamaan merisaukkojen ruokintaa ja koulutusta. Nytkin huomasimme katselleemme saukkoja reippaat 45minuuttia ennen kuin havahduimme jatkamaan kierrosta. Akvaariolla on tällä hetkellä omistuksessaan kuusi merisaukkoa, joista kaksi tosin on lainassa muissa akvaarioissa tällä hetkellä. Kaksi vanhinta asukkia ovat jo 17-vuotiaita, mikä tuntui aika huimalle iälle kuultuamme, että keskimääräinen elinikä näillä otuksilla on 12 vuotta. Kaikki akvaarion saukot ovat päätyneet asukeiksi Care Centereiden kautta, kun niiden emot ovat syystä tai toisesta hylänneet ne poikasina. 

 

akvaario6small.jpg

 

Akvaarion toiminta on mahdollista suurelta osin yrityksiltä saatujen lahjoituksien vuoksi. Tarjolla on myös adoptio-ohjelma, jonka tuotot ohjataan eläinten hoitoon. Meilläkin oli nyt liput valmiina takataskussa tätä kautta, kun ne kuuluivat keväällä J:lle lahjaksi hommaamaani adoptio-pakettiin. Eli oikeastaan mehän käytiin nyt vaan tarkistamassa, että mitä sille adoptoidulle merisaukolle tällä hetkellä kuuluu.

Adoptio-pakettien hinnat vaihtelevat 10dollarin ja 1000dollarin välillä. Kallein paketti pitäisi jo sisällään mahdollisuuden päästä tutustumaan eläimiin lähemmin. Kaikki 100dollarin rajan ylittävät paketit pitävät sisällään myös erinäisen määrän sisäänpääsylippuja, mikä tuntui kivalta lisältä itselle verrattuna 50dollarin pakettiin johon lippuja ei kuulunut. Aikuisten lippu akvaarioon maksaa normaalisti 30dollaria, joten johan tuossa tuli hieman säästöä kahdelle lipulle omalla tavallaan.

 

akvaario3small.jpg

 

Ulkona sijaitseva Explorer’s Cove pitää sisällään Shark Lagoonin sekä Lorikeet Forestin. Kuvia en tietenkään tajunnut ottaa ulkoa ollenkaan. Matalista ulkoaltaista löytyy niin haita kuin rauskujakin, joita on mahdollista päästä silittämään. Shark Lagoon tuntui olevan erityisesti mieleen pienille lapsille, mutta myös meille vähän isommillekin. J:tä harmitti kovasti, että rauskujen ruokinta-aika oli jo ohittunut. Pientä summaa vastaan kun saisi pussillisen äyriäisiä, joita saa syöttää rauskuille omin kätösin. Kovin tuntuivatkin rauskut olevan tottuneet ihmisiin, muutama yritti oikein kurkotella altaan reunojen yli herkkujen toivossa.

Ulkotiloista löytyy myös paljon pieniä tutkimuspisteitä, joissa on mahdollista opiskella lisää merten ekosysteemeistä. Muutenkin pitkin akvaariota löytyi paljon aktiviteettipisteitä, joissa kerrottiin eläimistä ja kaloista lisää infoa pienten leikkien muodossa. Haettiinpa mekin muutamat leimat kämmenselkään, kun odoteltiin eri näytöksiä. Koska kyseessä oli sunnuntaipäivä, oli liikkeellä ihan mielettömästi lapsiperheitä ja esitykset täyttyivät todella nopeasti. Akvaario tuntuikin olevan erityisen suosittu pienten lasten perheiden keskuudessa.

 

akvaario7small.jpg

 

Kaiken kaikkiaan päivä oli oikein onnistunut ja vieraillaan varmaan taas muutaman kuukauden päästä paikassa uudestaan.

 

Kulttuuri Matkat Suosittelen

Deittailu amerikkalaisen kanssa.

Amerikkalaisten deittailutavat ansaitsevat oikein oman kirjoituksensa, sen verran mielenkiintoista hommaa on ollut täällä seurata. Toki täälläkin ensi treffeillä istuskellaan usein vaivaantuneena kahvilassa, mutta muuten yhtäläisyydet tahtovatkin jäädä siihen. Seurustelu tuntuu olevan useammin ”sen oikean” etsimistä, kuin vain päämäärätöntä yhdessä hengailua. On yleistä, että pariskunnat tapaavat toisensa jo nuorena ja omallekin kohdalleni on osunut jo useampi high school sweethearts pari. Monet parit myös avioituvat nuorina, ja lapsetkin on saatettu maailmaan ennen kolmeakymppiä. Bilettäjiä sattuu joukkoon aina, mutta yleisesti ottaen täällä ihmiset tuntuvat olevan paljon perhekeskeisempiä.

Aloitetaan vaikka jo siitä, miten deittikumppani täällä löydetään. Monet tosiaan tapaavat toisensa jo koulussa ollessaan. Koulujen puolesta on tarjolla paljon muutakin toimintaa kuin tunneilla istumista, kuten tv-sarjoista olemme saaneet nähdä. Drama clubs, sport teams, marching bands… Jokaiselle löytyy jotakin. Mutta ellei kumppania löydy koulun kautta, ovat amerikkalaiset meitä paljon avarakatseisempia. Täällä on ihan normaalia aloittaa juttutuokio ruokakaupassa tai salilla ventovieraiden kanssa. Poikaystävänikin totesi aiheesta keskustellessamme, että ”How does anyone ever meet anyone in Finland, if you guys don’t do smalltalk?”. No niinpä.

Kun sitten kohteen puhelinnumero on onnistuttu saamaan ja ensimmäiset treffit on sovittu, alkaakin kunnon pyöritys. Kahvila on tosiaan täälläkin yleinen treffipaikka, mutta vaihtoehtojahan löytyy. On akvaarioita, huvipuistoja, pelihalleja, museoita, valtavia puistoja erilaisine aktiviteetteineen, luisteluratoja, minigolffia, keilausta ja mitä erikoisempia tapahtumia. Ulkona syöminenkin on täällä niin halpaa, etteivät illallistreffit aiheuta kovin suurta lovea budjettiin. Nopeasti alkaa perus kahvittelut tuntumaan tylsälle vaihtoehdolle.

Mutta niin, se budjetti. Kalliiksi tulee kyllä deittailu täällä pidemmän päälle, miehille nimittäin. Amerikkalaisiin tapoihin kuuluu ehdottomasti, että mies tarjoaa, ihan kaiken siis. Naiset täällä tuntuvat olevan sitä mieltä, että on ehdottomasti törkeyden huippu jos kuluja pitäisi alkaa puolittelemaan. Vastaavasti miehet pitävät miehenmittana sitä, miten näyttävää meininkiä pystyvät kumppanilleen tarjoamaan. Näin suomalaisena onkin kestänyt kovin pitkään totutella tähän meininkiin, meille kun on opetettu vähän tasavertaisempaa mallia.

Kuluttamiskulttuuri tuntuu täällä oikein kulminoituvan erilaisten vuosipäivien ja muiden juhlapäivien ympärille. Ystävänpäivänä ei täällä muisteta ystäviä ollenkaan, vaan päivä on täysin pyhitetty parisuhteille. Työpaikoille lähetellään paljon kukkalähetyksiä, naiset käyvät laittautumassa kampaajalla ja illalla nautitaan yhdessä pitkään odotettu parempi ravintolaillallinen. Amerikkalaiset myös näyttävät tunteitaan julkisesti paljon enemmän, joten suomalaisen silmissä meno oli jo aika siirappista monessakin kuppilassa viime ystävänpäivänä. Telkkarista tuttu perinteinen ystävänpäivänä kosiminenkin tuntuu olevan täällä ihan oikea juttu.

Perheen tapaaminen on täällä tärkeä osa parisuhteen etenemistä. Vanhemmat arvioivat deittikumppaneita yleensä aina jo pidemmälle ajatellen. Täällä on hyvin yleistä, että vuoden tai parin seurustelun jälkeen kihlat on jo vaihdettu ja häiden suunnittelu on täydessä vauhdissa, mikäli molemmat osapuolet ovat täysi-ikäisiä. Eikä sulho tietenkään saa kosia ennen kuin oon pyytänyt kättä virallisesti tulevalta appiukolta.

 

 

Suhteet Rakkaus