Orpokodissa auttamisen illuusio

En ole koskaan halunnut tehdä lasten parissa töitä, enkä tajua mikä orpokodeissa viehättää ihmisiä.  Halutaan muka auttaa, mutta oikeasti moni haluaa vaan tulla paijaamaan ja halailemaan reppanoita, köyhiä, lapsia. Luuletko, että se auttaa? Ei auta.

Pahimmassa tapauksessa lapsi oppii tyhmille länsimaalaisille tavoille, kuten aina tirhataa teko-itkuun, kun kellahtaa kumoon, jotta saa huomiota.
Se ei ole täällä normaalia käytöstä. Kun lapsi kellahtaa nenilleen, eikä loukkaa, se nousee pystyyn ja jatkaa matkaa. Jos mekko siinä meni kuraiseksi tai pöksyt repesi, niin kukaan ei nosta meteliä. Hakuna matata.

Ja sitten on tietysti se psykologinen puoli. Lapsi kiintyy vapaaehtoiseen, joka on siellä kaksi viikkoa ja saa sitten traumoja, kun vapaaehtoinen lähtee.
Niin varmaan kiintyy, jos pitää olla halailemassa ja paapomassa. Mutta mitä jos jättää tuollaiset tunteelliset löpertelyt väliin ja keskittyy oikeisiin töihin, kuten vaikka siivoamiseen, pyykin pesuun, paikkojen korjailuun tai vaikka leikkimiseen ja opettamiseen, mutta jättää tunteilut sikseen.
Ja jos siellä käy viikon tai kaksi ja porukat vaihtuu, niin eiköhän lapsi aika nopeasti tajua, ketkä on vierailijoita, eikä niihin kannata kiintyä. Jos lapsen kanssa taas on paljon pidempään, niin maalaisjärki sanoo, että sillon lapsi kiintyy enemmän ja saa vielä pahempia traumoja kun paapoja lähtee.
Pitäis kysyä joltain lapsipsykologilta. Mieluummin sellaiselta, jolla on ymmärrystä afrikkalaisesta kulttuurista.

Mutta varmaan kaikkein vaikeinta on hyväksyä se, että paras tapa auttaa orpoja on esim. tehdä HIV/AIDS valistusta nuorille ja aikuisille tai pyrkiä edistämään koulutusta ja ihmisten työmahdollisuuksia, koska suurimmat syyt orpokotiin joutumiselle on se, että molemmat tai toinen vanhemmista on kuollut aidsiin.

Ja jos vain toinen, niin yksinhuoltajalla saattaa olla niin huono taloudellinen tilanne, että lapsi on parempi laittaa orpokotiin. Eli ei olekaan teknisesti orpo. Ai kamala. Huijausta.

Massiiviseen määrään ihmisiä, köyhiä ihmisiä ja aidsiin kuolevia ihmisiä, nähden orpokoteja on täällä vähän, eikä niissä ole suurta määrää lapsia.
Suurimmasta osasta orvoiksi jääneitä lapsia saa uuden kodin sukulaisten tai naapureiden luota. Eli jos haluat auttaa Afrikkaa, niin orpokoti on todella todella marginaalinen paikka.

Ja sitten on ehkä se toiseksi paras tapa auttaa orpoja. Maksa lapsen koulumaksut ja -puku vähintään seitsemäksi vuodeksi, jotta hänellä on mahdollisuus pitää huolta itsestään tulevaisuudessa. On ihan sama olitko paapomassa pientä lasta orpokodissa, jos hän kasvaa ilman koulutusta nuoreksi aikuiseksi, joka jää köyhyysloukkuun ja aloittaa kierteen uudestaan.

Eikä se edes maksa paljon. Noin 50€:lla vuodessa lapsi pääsee kouluun, sillä koulu on lähes ilmainen. Koulupuku maksaa ja välineet. Koulutuksen taso on toistaiseksi aika heikkoa valtion kouluissa, mutta ainakin jotain ja lapsella on mahdollisuus pärjätä jotenkin.

Kirjoitan tuosta raha-asiasta toisemman kerran, koska siitä on kanssa niin paljon sanottavaa.

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *