Oman epätäydellisyytensä hyväksyminen.

Oman epätäydellisyytensä hyväksyminen tekee ihmisestä ainutlaatuisen

 

On inhimillistä olla erehtyvä ja epätäydellinen. Se tekee ihmisestä ainutlaatuisen ja
omana itsenään korvaamattoman. Kukaan muu ei voi ottaa juuri sinun paikkaasi.
Täydellisyyttä ei kannata tavoitella. Riittää kun tekee parhaansa elämän antamissa
tehtävissä ja kohtaamisissa.
Parhaansa tekemiseen liittyy omien rajoitteidensa tunnistaminen ja oman vaatimustasonsa tarkistaminen suhteessa voimavaroihin. Ikääntymisen myötä ei välttämättä
pysty enää tekemään kaikkea, mihin on aiemmin tottunut. Silloin huomion kiinnittäminen jäljellä oleviin mahdollisuuksiin auttaa tunnistamaan oman arvonsa.

 

 

On huolehdittava siitä, ettei itse pienennä arvoaan. Oman arvonsa pienentäminen
voi näyttäytyä esimerkiksi perusteettomana avuttomuutena tai iän tuomaan pystymättömyyteen vetoamisena silloinkin, kun siihen ei ole todellista syytä. Itsensä
puutteineen hyväksyvä ihminen kantaa vastuun elämänsä valinnoista ja kykenee
myös nauramaan lempeästi itselleen.

 

Itselleen nauraminen on tervehdyttävä kokemus. Nauramista omille ajatuksilleen,
tavoilleen toimia ja asennoitua voi harjoitella ja kehittää. Joissakin tilanteissa humorististen piirteiden löytäminen voi auttaa irrottautumaan negatiivisista kokemuksista ja pettymyksistä. Kykyä nauraa itselleen ei suotta pidetä tärkeänä inhimillisenä
ominaisuutena ja voimavarana.