Yhteys Ursasta.

Pakko oli tulla huikkaamaan yks juttu.
Minun ottama valokuva julkaistiin uusimmassa, Pohjoismaiden suurimmassa tähtitiedelehdessä!

Kaikki alkoi 24.6. kun mieheni soitti töistä että taivaalla on hieno Halo-ilmiö. Aamulenkki Vipen kanssa sujuikin sitten enemmän ja vähemmän valokuvatessa taivasta. Ristiin rastiin. Näky oli mieletön. Ja eipä ihmekään kun jälkeenpäin kuulin ilmiön olleen voimakkain pitkään aikaan (esiintyy näin voimakkaana vain n. kerran 5-15 vuodessa!), tai oikeastaan 14.5. on myös ollut yhtä voimakas, mutta toisaalla Suomessa. Ilmeisesti kylmät ilmat ovat vaikuttaneet että peräkkäiset halot ovat olleet niin näkyviä. Ja sieltä seasta on sitten löydetty myös uusi halo! Tuossa uusimmassa lehdessä asiantuntija ja itseasiassa tämän uusimman halon löytäjä sanoo että ’Yleisin virhe on, että kuvataan taivaalla vain kirkkaimmat kaaret.’ Itsekin sorruin siihen että sitä ihmeellistä, kirkkainta näkyä tuli kuvattua eniten mutta onneksi maltoin ottaa muutamia kuvia myös ympäri taivasta.

Minä laitoin heti kuviani mm. Facebookin luonnonkuvaajaryhmään jossa kehoitettiin laittamaan niitä taivaanvahti.fi:n. Laitoin ja selvisi että minun kuvissani oli myös näitä harvinaisuuksia (5kpl). Mm. yksi sellainen joka ilmenee taivaalla noin kerran 10 vuodessa ja lisäksi myös tuo uusi halo.
Sekundäärinen horisonttirengas.

Taivaanvahdissa olivat heti innostuneita kuvistani mutta en silti osannut odottaa sieltä vähän ajan kuluttua puhelinsoittoa että he haluavat julkaista minun kuvani seuraavassa lehdessään! Kaikkien niiden satojen havaintojen joukosta juuri minun kuvani. Kuulemma kuvani olivat, sen lisäksi että siellä oli niitä harvinaisuuksia, niin myös todella hyvälaatuisia! Olin kaupungilla kävelemässä kun puhelu tuli ja kylläpä meinasi polvet notkahtaa altani. Kysyivät siis lupaa kuvan julkaisuun ja tietysti sen annoin, maksu tulee tilille ja lehti kotiin. Mutta sitäkin tärkeämpää oli jutella toisen ihmisen kanssa, ihmisen, joka oli kokenut saman näyn ja oli siitä niin vauhkoissaan ettei mitään järkeä. Sain myös lisätietoa omista kuvistani ja lisää pontta valokuvausharrastukselle. Mieletön puhelu!

Eilen sitten kolahti postilaatikkoon uusin Avaruus ja Tähdet-lehti ja innoissani, sydän pamppaillen, sitä lueskelin. Minun kuvani on sisällysluettelon kohdalla. Sivulla 46 ’Suurhalonäytelmiä Suomen yllä’ ’Komeat halonäytelmät toivat esiin uuden halomuodon.’ ’Yli vuosikymmeneen hienoimmat halonäytelmät ilmaantuivat maamme yläpilviselle taivaalle 14.5. ja 24.6.’. Juttu kertoo Marko Mikkilästä joka löysi tämän uuden halon ja joka harrastaa niiden kuvailua enemmänkin, hän on ennenkin löytänyt uuden halo-ilmiön. Jutussa on myös muutaman muun havannoijan kuvia. Ja jos yhtään saan nurista niin olisi ollut kiva että minun nimeni olisi myös mainittu jutun lopussa jossa on kerrottu muutama uuden halon havannoija. Minua ei, nyyh. Mutta kuvani ja nimeni on siis lehden ensimmäisillä sivuilla ja olen siitä erittäin otettu. Mietin eilen työmatkallani että joidenkin huippukuvaajienkaan kuvia, huippuotoksia, ei pakosti koskaan julkaista missään painoksessa ja minun kuvani on nyt tuolla. Tiedelehdessä. 

Minun huippuotokseni. Olen itsestäni erittäin ylpeä.

Alla on kuva joka lehdessä julkaistiin, tämä ei siis ole se uusi halo-muoto.

Elämä yllättää! (..kun sen antaa)