Leivoimme eilen Kapun kanssa iloisia muffinseja. Saimme vähän niinkuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Kapu leipoi poikaystävälleen Ässälle joka täyttää tänään 18 vuotta!! Eikä se ole aprilllipila. Toki olemme miettineet että onkohan se koko poika aprillipila ja että hän poksahtaa pois täysi-ikäispäivänään mutta oli hän kuulemma tänään olemassa ihan ollut ja tuollahan tuo Kapu illan juhliin lähtövalmistautuu. Tähän väliin siis suurenmoiset onnittelut aivan mahtavalle ’vävypojalleni’. Hän on yksi parhaista asioista mitä Kapulle on koskaan tapahtunut, voisin melkein sanoa, näin äidin näkökulmasta. He ovat maailman suloisimmat yhdessä, ♥.

Minä taasen leivoin ystävälleni joka oli tulossa tänään kyläilylle poikansa kanssa.

K-ystäväni on yksi ihanimpia ihmisiä ja nyt kun meillä vielä on melkein samanikäiset pojat niin yhteys on vieläkin syvempää. Pojat eivät vielä kovin kiinnostuneita toisistaan ole, kunhan kilpaa etsivät leluja mitä ihmetellä, purra ja katsella. Siinä sivussa sitten vähän katsovat että mitähän se tuo toinen tuolla puuhailee. Mutta luulen ja toivon että heistä kehkeytyy vielä hyvät kaverukset toistensa kanssa. Ainakin pakon edessä joutuvat toisiaan tapaamaan äitiensä kautta, haha.

Muffinssit ja kahvit maistui taas ystävän kanssa hyvältä mutta sitäkin paremmalta maistui seura. Se on vaan niin kumma mikä voima ystävissä on. Ei kauankaan tarvitse heidän kanssaan olla kun jo tuntuuu että energiavarastot on taas täyteen ladattu. Olo on rento ja mieli mukava, ei tarvitse olla mitään muuta kuin just sitä mitä on. On hienoa kuunnella ja tulla kuuluksi, aidosti. Onneksi minulla on tälläisiä ystäviä olemassa koska eihän sitä muuten jaksaisi. Kiitos K taas akun latauksesta♥
Toivon sydämestäni että minä saan saman tunteen ystävilleni aikaiseksi. 

K on hyvä myös jotenkin tosi mahtava bongailemaan asioita joista minä tykkään.. kuten kirppareilta tiettyjä asioita jotka minua kiinnostavat, minua kiinnostavia uutisia tai sarjoja, kirjoja ym ym. Ja nyt hän toi minulle tämän sarjakuvan.
Miten hän osasikin löytää juuri tälläisen juuri tähän hetkeen.
Aihe on nimittäin ollut meidän perheessä aika pinnalla vime aikoina.
Lähinnä niinpäin että me tykätään miehen kanssa molemmat hirväesti kuvata, mutta muut joskus vähän ihmettelevät asiaa. 
(Antaisivat meidän vaan kuvata. Ei kai sitä muidenkaan lajien harrastajilta kysellä että miksi teet tuota?)

Kiitos siis K, tämä sarjakuva on aivan loistava ja hauska, hihi! 

*****

Loppuun vielä kuva Henestä joka oli leivonnassa takapiruna. Heitti juttua ja odotti että saa nuolla kulhot ja vatkaimet ja ja ja. 
(sain häneltä luvan julkaista tämän ihanan irvistyskuvan)