Muistojen kukka

Muistoja tulvii mieleen nyt, varmastikin meidän 20-vuotis juhlavuoden kunniaksi.

Saimme miehen isältä tämän kukan aivan seurustelumme alkumetreillä. Eli jotain 19 vuotta sitten.

DSC_5537.JPG

Siitä lähtien se on kasvanut monenlaisessa ruukussa, monenlaisessa kodissa, järjestyksessä, paikassa, huoneessa. Löytyy myös monesta valokuvasta.

Koko ajan kasvaen, tietysti. Ainut vaan että tämä kukkanen kasvaa ihan oudolla tavalla. Nimittäin pituutta ihan todella paljon, mutta paksuutta tai lehtiä ei juurikaan. Kasvi otti mielestämme jokaisen lapsen syntymän aikoihin aimo harppauksen kasvussa. Se on siis todellakin elänyt meidän elämämme mukana! Kiemuravartta on tuettu kepeillä ja rautalangoilla ja joskus se on nojaillut seiniinkin ettei vaan katkeaisi.

DSC_5541.JPG

Siitä on otettu jo muutama pistokaskin mutta silti se on nyt kasvanut jo liian pitkäksi. Yli kaksimetriseksi kepiksi, jossa vain latvassa on muutamia lehtiä. Siispä päätimme pienen pohdiskelun jälkeen että nyt on aika katkaista kasvi ja aloittaa sen kasvu ihan alusta.
Kukka oli kasvanut niin pitkäksi että siitä piti valokuvakin ottaa kolmessa osassa, hih hih. 

DSC_5540.JPG

Kukasta on yksi pistokas kasvamassa kovaa vauhtia lasten huoneessa ja tästä jää nyt vain pieni tökö (juuri!) aloittamaan elämänsä alusta olohuoneessamme. 

DSC_5544.JPG

Iiiiiik!

DSC_5545.JPG

DSC_5557.JPG

Tökö pääsi iloisen limen väriseen ruukkuun Turkista tuotujen kivien kanssa katselemaan josko täältä vielä ponkaistaisiin kaksimetriseksi hujopiksi.

DSC_5560.JPG

Ja kappas vaan, mikäs sieltä löytyikään tarkemmalla katselulla?
Uusi alku!

Suhteet Sisustus Oma elämä

Poikkeustila

DSC_5471.JPG

Ensin kupilliset kuumaa rauhassa naamaan ja sitten alkoikin hyrskynmyrsky.

DSC_5474.JPG

DSC_5487.JPG

Aikoinaan me vaihdettiin järjestystä ihan koko ajan, varmasti viikottain. Siis jotain 10-19 vuotta sitten. Aina kun meille tuli vieraita käymään, joita meillä kävi usein myös, meillä oli uusi järjestys. Saattoipa välillä olla huoneetkin vaihtaneet paikkaa siten että ’olohuoneessa’ olikin makkari ja pikkuisessa ’makkarissa’ olkkari. Siellä mm. yhtenä aivan ihanana muistona pelasimme miehen ja kaverimme kanssa putkeen pleikkaria monta monituista yötä että saimme yhden pelin läpi. Pandemoniumin. On ollut vaikka minkälaista huonekaluakin, tosi paljon itsetehtyä, mies kun on näppärä käsistään, saatua, löydettyä ym ym.

DSC_5489.JPG

Mutta sitten asuessamme pikkuruisessa kaksiossa, päätimme ottaa huonekalulainan! Ostimme huonekalut joiden paikkaa ei yksinkertaisesti voinut vaihtaa kun ne oli otettu mittatilaustyönä. Isompaan taas muutettaessa, vaihtelimme jonkun verran vieläkin paikkoja mutta selkeästi jo vähemmän. Sitten tähän omaan muutettaessa 10vuotta sitten, se rauhoittui ja varsinkin kun meille tuli videotykki niin senpä paikkaa ei enää muutettukaan. Kunnes pari vuotta sitten kun luovuimme tykistä ja teimme samalla mittavan remontinkin.

DSC_5490.JPG

Nykyään tulee tehtyä lähinnä sellaisia minivaihteluja, penkin paikkaa, taulun paikkaa jne.

KUNNES nyt. Me saadaan se piironki! Tittiditii!

DSC_5494.JPG

Sen innoittamana ja pakottamanakin nyt tuli taas järjestyksenvaihdon aika. Ja nyt kun olemme tehneet tästä yhden osion niin huomattiin että kyllähän se piristää ja nytkin tuntuu että huone on paljon valoisampi ja tilavampi. Tosin meiltä puuttuu vielä se piironki joka alkuun saattaa tuntua tilaa vievältä kun se on tumma, mutta kesällä kun saadaan tuunattua se ja maalattua keltaiseksi, valaistuminen iskenee jälleen..

DSC_5495.JPG

Kotimme on siis tällä hetkellä pitkästä pitkästä aikaa poikkeustilassa, tavarat hyllyillä siellä sun täällä, jotkut jo kivasti paikallaankin. Projekti kuitenkin on vielä kesken, piironki saapuu meille viikolla joku päivä ja vielähän meillä on seinän, jolle mm. piironki tulee, tapetointi edessä! Se tapahtuu ensi lauantaina. Toivottavasti siihen mennessä on tullut myös pari tilaamaamme sisustushärpäketta jotta saisimme huoneen silloin valmiiksi.

DSC_5502.JPG

Kylläpä voi sanoa jo nyt, vaikka tavarat on vielä hujanhajan, että olkkarista tulee ihana. Taas kerran. Muunmuuassa meidän astiakaappimme löysivät paljon paremman paikan kuin edellisessä järjestyksessä. Niin hyvän että miehen kanssa suu ymmyrkäisinä ihmeteltiin että miten emme ole ennen tajunneet niitä siihen siirtää.. 

DSC_5506.JPG

DSC_5509.JPG

DSC_5510.JPG

DSC_5514.JPG

Täällä jo muutama keltainen tehoste odottelee piironkia, ja tietysti kesää jolloin se keltaiseksi saadaan. 

DSC_5515.JPG

DSC_5518.JPG

DSC_5519.JPG

En voi muuta sanoa kuin että en malta enää odottaa sitä meidän ihanaa piironkia! Se tulee olemaan meidän kodin kruunu. 

Senkin voin jo nyt sanoa että se pääsee huomattavasti helpommalla kuin silloin alkuaikoinaan meillä. Toinen oli kovassa käsittelyssä järjestyksen vaihdoissa. Se on myös toiminut lelukaappina, astiakaappina, liinavaatekaappina, kirjakaappina, yleisromukaappina, eteisen kaappina. Ei siis ole oikeastaan mitään, mitä se ei olisi ollut. Appi-ukon hellässä huovassa se oli viimeiset ajat diakuvakaappina. Ja olihan se aikoinaan Mundun siskollakin teinitytönkaappina. Nyt se tulee meille kodin kruunuksi ja on hmmm…ainakin liinavaate, valokuva-albumi, musiikkilaitteisto ja koriste-esine-kaappina.
Noin niinkuin suurinpiirtein.

DSC_5525.JPG

DSC_5526.JPG

Eiffelikin jo odottaa että pääsee toimittamaan tärkeää tehtäväänsä piirongin päälle.

Piironki! Tule jo!

Suhteet Sisustus Oma elämä