Majakka ja perävaunu.

Välillä toinen kiusaa toista ja välillä toinen toista.

Peräkkäin mennään, ajetaan toista takaa, kiehnätään ja pussaillaan, halitaan ja hassutellaan.

On suunnaton helpotus nähdä että kissamme tulevat toimeen PikkuV:n kanssa. Se oli suuri pelko alussa että entäs jos tulee raapimista, puremista, sähähtelyä ym. Mutta ei ole ollut mitään. Paitsi nyt tällä hetkellä V:llä on ilmeisesti pienoinen testikausi menossa kun härkkii karvakavereita vähän liikaakin. Repii turkkia, jalkoja ym. Toivottavasti ohi menevää!?

Toisaalta, ei meidän C-kissa siitä hirveästi itseensä ota, koskapa hänellä on täysi mahdollisuus poistua V:n ulottumattomiin. Pitääkin kyllä olla C:sta ylpeä koska vaikka huomaa ettei hän tykkää kaikista V:n koskettelutavoista, niin hän ei ole vielä pahasti pojalle tehnyt. Nyt alkaa kyllä välillä olemaan niillä ja rajoilla kissan kestävyyden kanssa, väliin pitää mennä. Näytetään V:lle aina hänen ’kovistelun’ jälkeen esimerkkiä että miten kissaa (eläintä) kohdellaan. Toivottavasti oppi menee pian perille. Onkohan tämä väistämätön käytös pienelle lapselle, että pitää vähän kokeilla? 

Toinen kissamme, M, käy alakerrassa harvemmin ja silloin V onkin ihan innoissaan. Hän haluaisi retuuttaa ja paijata M:ää kun tämä on niin pienoinen mutta ei oikein toimissaan onnistu, M on vikkelääkin vikkelämpi tapaus. Kuitenkin hänkin selvästi hakeutuu välillä myös PikkuV:n seuraan.

Paljon kissat saavat olla myös rauhassakin, ei V onneksi koko aikaa heidän kimpussaan ole, vaikka he alakerrassakin ovatkin. Pientä leikkiä ja ajanvietettä aina välillä. Molemmille, sekä kissalle että pojalle.

Pakopaikka portaissa.

Sieltä on tarvittaessa hyvä tarkkailla alakerran ja PikkuV:n puuhia sopivan välimatkan päästä.

*****

Vielä vauhdikkaat perjantai-terkut aamukerhosta jossa palloilu PikkuV:n kanssa on niin mukavaa:

Sekä vauhdikkaat iltaterkut sulis-salilta tyttäreni K:n kanssa jossa palloilu on myös aina mukavaa:

Nämä on näitä monen eri-ikäisen lapsen ’omistamisen’ hyviä puolia. On tekemistä melkein joka lähtöön.

Sulis ja sauna maistui ihan erityisen hyvältä kun katsoo kalenterista tulevaa paria viikkoa. Se on täynnä sekä työtä että vapaa-ajan meininkiä. Tänään siis otan rennosti ja huomenna alkaa aherrusputki. Nyt tulee myös ensimmäinen yö erossa PikkuV:stä, hui.
Mitenhän äiti pärjää, poika pärjää varmastikin isin kanssa hyvin.

Nyt siis tosiaan rennosti vietetään perjantai-iltaa, H-pojalla on kaveri yökylässä, (piereskelevät tuolla huoneessa), tytär ’karussa’ meidän seurana ja meinasi kuulemma tulla meidän huoneeseen nukkumaankin, (pieruja karkuun), PikkuV jo nukkuu (ja varmaan piereskelee) ja itse ajattelin tehdä ISON jätskiannoksen, otan siis suliksen takasin… hih hih.

Vauhdikasta viikonloppua kaikille!