Olen aina rakastanut lukemista. Pienestä pitäen olen lukenut oikeastaan koko ajan jotain. En kuitenkaan mitään ’suuria teoksia’ tai kaikkia klassikoita. 
Mutta ei kai se olekaan se mitta, tässä asiassa?

Lähiaikoina on tullut hankittua paljonkin kirjallisuutta sekä kotiin, että muille. Meillä oli jouluna lahjateemana kirjat jonka vuoksi kaikki kummilapset ja mummot sunmuut saivat jonkun kirjan. Niiden miettiminen ja hommaaminen oli kivaa.

Itselleni olen hankkinut viimeiseksi Anja Banksin Fengshui-aapisen. Olen jo pitkään noudattanut fengshuita jonkun verran sekä sisustuksessa että muussakin elämässä. Toivon että tämä kirja auttaa minua siinä asiassa eteenpäin. Ainakin alku minkä olen lukenut, lupaa hyvää.

Thomas Gordonin Toimiva perhe on myös uusi hankintani joka alkaa olla lopuillaan. Olen tykännyt tästä opuksesta kovin ja vaikka en sen oppeja ihan sataprosenttisesti uskokaan saatikka ala noudattamaan niin monia hyödyllisiä vinkkejä ja ajatusta herättäviä pohdintoja kirjassa on. Voin suositella tätä luettavaksi mikäli aihe yhtään kiinnostaa, keittiöpsykologina minulle ihan parasta. Tosin täytyy sanoa että tämä on ainoa ’lastenkasvatusopas’ jonka olen ikinä lukenut. Omalla maalaisjärjellä sekä äidin, anopin ja siskojen opeilla täällä ollaan menty etiäpäin. Ja aika hyvin pärjättykin.

Joululahjaksi sain Taiteilijan käsikirjan, opi piirtämään ihminen. Minulla on jo monta piirustus- sekä maalausaiheista kirjaa mutta tämä on ehdottomasti paras. Tästä olen tähän mennessä parhaat oppini saanut nimenomaan tuohon mitä minä ’taiteilen’, eli ihmisiä, lyijykynällä.

Mieheni on viime aikoina hommannut paljonkin valokuvaukseen liittyvää aineistoa, niistä uusimmat ovat nämä. Suomenkielinen versio on ilmeisesti ihan uusin opus aiheesta suomeksi. Mies on tykännyt molemmista näistä. Itse ’luen’ näitä lähinnä niin että mies näyttää sieltä sellaiset asiat joiden se tietää minua kiinnostavan. Äärimmäisen kätevää! Hihi.

Niinikään miehen uusin (ale)löytö on valokuvakirja lempibändistämme D.A.D.:sta. Kovasti toivoimme että olisimme itsekin kirjassa kun olimmehan jo Helsingin sanomien etukannessakin yhdessä konsertissa otetussa kuvassa. Mutta pikaiselle selailulla emme ole kirjaan päässeet.
Muuten kirjan kuvat ovat sanoinkuvaamattomia.

Mies sai joululahjaksi Ville Haapasaloa, Et kuitenkaan usko. Jotain kirjan kiinnostavuudesta kertoo se, että mies luki sen yhdessä-kahdessa päivässä. 
Itsekin meinaan tämän ehdottomasti vielä lukea. 

Poikani uusin hankinta on niinikään superlöytö (hän oli tätä kirjaa metsästänyt Ebaysta jo pitkään mutta kalliiden postimaksujen vuoksi jättänyt ottamatta ja sitten se löytyikin melkein ’lähikaupasta’..) The Legend of Zelda, Hyrule historia. 

H tykkää kovasti kaikinlaisista tietosanakirjoista. Hänellä onkin paksuja kirjoja hyllyn täysi. Tämä on englanninkielinen kuten moni muukin pojan kirjoista. Sen lisäksi että H tykkää englannin kielestä niin näitä kaikkia häntä kiinnostavia kirjoja ei suomeksi painettuna löydy.

Joululahjaksi H sai Ase-kirjan. Siinä yhdistyy sekä (painava) tietous että myöskin vanhat aseet jotka myös kiinnostaa H:ta.
Alla hänen lempikiväärinsä:

No… Sittenhän kaikilla on ihan varmasti myös niitä kirjoja jotka on jostain syystä yhä edelleen lukematta.

Minullakin niitä on esimerkiksi yöpöydällä nököttävä Taru sormusten herrasta, erittäin mielenkiintoinen ja olen päässyt jonnekin sivulle 200, mutta siihen se on jumittunut. MIKSI? Oi miksi?

Sen lisäksi poimin hyllystä nämä:

Cecelia Ahernin The book of tomorrow. Pyysin kerran ystävääni, joka lukee kirjoja miljoonalla eri kielellä, suosittelemaan minulle englanninkielistä suht helppolukuista mukaansa tempaisevaa kirjaa ja hän suositteli tämän kirjailijan eri teosta. Sitä en löytänyt mutta tämäkin on hyvä, ihan oikeasti on, mutta aargh jostain syystä se vain odottaa vieläkin loppuun pääsyä jollain sivulla 100.. Muutenkin tykkään romanttisesta hömpästä jota luen koko ajan, aina on menossa joku kirja jota luen aina kun vaan on aikaa, mm. syödessä, veskissä, nukkumaan mennessä..

Ja sitten on tämä joskus lahjaksi saatu upea teos Kalpasta, minun nuoruuden rakkaudestani. Olen tätäkin selaillut, moneenkin otteeseen, katsellut kuvia ym. Mutta kokonaan en ole tätä(kään) lukenut. Ja tämän tyylisiä löytyy kirjahyllystä muitakin.. Plääh mun kanssa.

Noh, tätä seuraavaa kirjaa on luettu sitten senkin edestä! 
PikkuV:n ihan suosikkikirja tällä hetkellä. Tätä pitäisi lukea koko ajan ja joka paikassa. Ukkeli riepottelee tätä suht isoa kirjaa edestakaisin ja tohkeissaan niin että sitä on jo pitänyt kontaktimuovin kanssa korjailla. Itsekin tykkään tästä kirjasta kovasti koska tämän avulla V oppii paljon sanoja ja asioita. 
Kannatti kannattaa lähialueen lasten teatteriryhmää, heidän esityksestä tämän kesällä hankin valmiiksi odottamaan juuri tätä aikaa.

Tyttärelle ei viime aikoina ole paljon muuta hommattu kuin lukion kirjoja, eikä hän taitaisi muuta keretä lukemaankaan kuin niitä ja muita mitä äidinkielentunneilla tehtäväksi annettaan. Muuten tytärkin lukee paljon, tässä hänen lempikirjansa, myös tytär lukee sekä suomeksi että englanniksi.

Ja sittenhän meidän kodissamme asuu kaksi manga-hullua. Niitä kirjoja meiltä löytyy molemmilta omat sarjansa, yläkuvassa osa K:n ja alhaalla H:n kirjoista.Molemmat ovat sen lisäksi muutenkin hulluna tuonne itämaiden suuntaan. Tytär Etelä-Koreaan ja poika Japaniin. 

Olen oikein tyytyväinen näihin molempien lasten mielenkiintoihin. Sekä kirjojen että muidenkin harrastusten suhteen. 
Molemmat ovat uskaltaneet lähteä omille linjoilleen eivätkä seuraa valtavirtaa. 

Siinä olikin painavaa asiaa kirjoista. 
Ja nyt, kun PikkuV vieläkin nukkuu niin mä lähden….

….lukemaan!