Ensin oli vain tuparit…

P1310018.JPG

(kuvan koira liittyy tapaukseen niin että hän on siskontyttäreni koira)

Istuin saunassa ja mietin kulunutta päivää. Se on ollut aika täydellinen. Ensimmäinen normaali yhteinen vapaapäivämme remontin jälkeen. Yhteiset vapaapäivät on meillä muutenkin niin vähässä että niistä pitää nauttia täysin siemauksin silloin kun niitä on. Mies antoi minun nukkua aamulla pitkään edellisen illan inventaariopölyt pois ja lähti ulos taaperon kanssa. Tekivät lumilinnan. Sain juoda kahvinkin (tai siis kolme) ihan rauhassa. Ihanan hitaan aamun jälkeen oltiinkin sitten vauhdissa iltaan saakka. Niin meillä usein käy. Vaikka kalenterissa olisi vain yksi merkintä, niitä näkymättömiä menoja kertyy kuitenkin koko päivän ajaksi. Siskontyttären tupareiden lisäksi kävin teinin kanssa shoppailemassa. Ostettiin myös uusi pyykinpesukone ja vieläkin naurattaa meidän kantoseremoniat, mutta varsinkin teinistä olen ylpeä, että niin vain saimme kolmestaan kannettua vanhan koneen alas ja uuden yläkertaan. Oikea voimaperhe. Haha. Än-yy-tee-nyt.

Siinä löylyissä istuessani mietin miten upea saunamme nyt on, kylläpä passaa kylpeä. Saunan kauneuden lisäksi kiuas on omaa luokkaansa. Meidän entinen kun oli montakymmentä vuotta vanha joten siinä ei tehoja paljon enää ollut. Nyt pitää jopa naamaa peitellä välillä kun on niin kipakat löylyt. On kyllä onni ja ilo että on oma sauna. Nytkään iltalenkkien jälkeen mikään muu ei tuntuisi yhtä nautinnolliselta kuin lämpö. Alkuillasta mies kävi teinin kanssa juoksemassa ja itse kävin sekoitetulla kävely/juoksulenkillä. Ai että se tuntui niiiiin hyvältä, mieli saa mielettömästi energiaa ja keho nauttii. Mielelle oikein hyvää tekee myös tämä elämän normalisoituminen. Remppa on nyt ihan oikeasti taakse jäänyttä elämää ja kun luultavammin hemoglobiinikin on alkanut nousemaan niin nyt tuntuu että oikea elämä on taas tässä. Olo on eri virkeä. Kevättäkin rinnassa.

Saunan jälkeen piti olla tarjolla iltapalaksi pannukakkua kermavaahdolla mutta pannukakusta tulikin ihan…ööö…pannukakku.. -miehet asialla…hihih..

Ihanaa alkavaa viikkoa
ja normaalia elämää toivotellen,
Minna/lts

P1310019.JPG

 

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Mieli

Koska olen aikuinen -laitan silmät kiinni-

P1290378.JPG

P1290381.JPG

P1290382.JPG

P1290383.JPG

P1290385.JPG

P1290386.JPG

P1290391.JPG

P1290392.JPG

Istun taas lempinojatuolissani, keittiössä, radio soittaa vieressäni. On kaunis perjantai-iltapäivä. Tyttö on tullut kotiin viikonlopuksi ja leikkii tenavan kanssa yläkerrassa. Teini on kaverinsa luona. Mies vielä töissä. Laitan silmät kiinni ja nautin ihanasta rauhasta. Välillä aukaisen ne ja ihailen kauniita kotini näkymiä. Suljen ne taas ja mietin. On tammikuun 29. päivä. Olemme lopettaneet herkkulakon jo tähän päivään koska ajattelimme sen olevan paljon kivempaa lopettaa viikonloppuun kuin maanantaihin. Ajateltiin myös että 4 viikkoa on aika super aika, ilman yhtään lerpsahdusta. Aukaisen taas silmät, näen mikron kellon ja mietin että ruoka pitäisi tehdä, ihan kohta, ei ole mikään kiire. Tiedossa on koti-ilta. Kunhan vaan saan sen pöytään niin että mies ja teini kerkeävät elokuvanäytökseensä. Suljen siis taas silmäni ja otan leppoisan asennon. Mietin aamua, kun lähdin töihin, ja koko kaupunginosa oli pimeänä. Missään ei palanut katulamput. Oli todella pimeää,  jopa pelottavaa, ja friikkiä kuten teini saattaisi sanoa. Onneksi parkkipaikalla oli naapurikin puhdistamassa autoaan, muuten olisin juossut takaisin miehen kainaloon nukkumaan. Valot alkoivat vasta moottoritiellä. Aukaisen taas silmäni. Katson uutta ihanaa keittiötä ja mietin, taas kerran, että kyllähän tuossa kehtaa ruveta yhden makaronilaatikon valmistamaan. Ihan kohta. Suljen silmät ja nautin vielä vähän.  Tälläiset hetket on luxusta. Illalla luvassa herkuttelua ja ihana tyttäreni lupasi nukuttaa taaperon että äiti saa katsoa viimeisen Suomiloven. Hitsit kun en tajunnut aiemmin kahvia laittaa termariin, se olisi käynyt tähän, vai olisiko se sittenkin pilannut hetken. Ehkä.  Avaan silmät, kokin hommiin nyt siitä senkin äiti.

Onneksi olen aikuinen. On kiva elää tälläisiä hetkiä.

Ihanaa viikonloppua kaikille, itse lähden huomenna työmatkalle mutta sunnuntaina saadaan sitten lepuutella koko perheen kesken.
Minna/lts

ps. Jos olisin tiennyt että myöhemmin mies tuo minulle kukan, pullojukan, tai että minulla on tyttäreni kanssa todella mielenkiintoiset keskustelut (taas kerran) tai että Star Wars on ollut sekä pojalle että miehelle oikein hyvä elämys, olisi tämä hetki, jos mahdollista, tuntunut vieläkin paremmalle. 

p1290389.jpg

Suhteet Oma elämä