Joskus bloggauksen alkuaikoina julkaisin postauksen kanapastan ohjeesta. Maailman parhaan kanapastan siis, sen voit käydä lukemassa täältä.

Se onkin ollut blogissani se kaikkein suosituin postaus, ylivoimaisesti luetuin. Se tulee googlessakin haulla ’kanapasta’ neljäntenä vaihtoehtona. Kanapastan tarjoili meille aikoinaan ystäväpariskuntamme. Ihastuimme siihen heti ja kaikki vieraammekin ovat siihen ihastuneet. (Ne jotka nyt sitä on malttaneet kunnolla maistella, hihi)

Toiseksi suosituin postaukseni on sen jälkeen ollut vastikään julkaisemani postaus Kolin vaellusretkestämme. Se onkin ymmärrettävää koska sekin löytyy varmasti aika nopeasti guuglettamalla Kolia ja Herajärveä. Itsekin tulin lukeeneksi monenmoisia kirjoituksia aiheesta ennen patikointia. Tämän postauksen voi lukea täältä

Mutta nyt sitten! Kolin postauksenkin on jo ohittanut tuo minun #husband-postaukseni! Ei se ehkä tuota kanapastaa tule voittamaan lukijamäärässä mutta tarkoittaako tämä nyt sitten sitä että minun pitää antaa tuon ukonruhjakkeeni osallistua enemmänkin tämän blogin sisältöön? Hihi. Kun kerroin miehelle tästä ’tuloksesta’, hän hymähti. Hymähdyksestä kuului sekä epäusko ’Oho’, kuin myös itsetietous ’Tottakai’ (+ Frendien Joeyn nyökyttely). Tämän uuden kiilaajan pääsee lukemaan tästä.

Näiden jälkeen tuleekin sitten aika tasaisesti niin sisustusjutut kuin muutkin normihörpötykset. Toiset tekee ruokablogia, toiset parisuhde-, toisilla blogi käsittelee matkustamista ja toisilla vaatteita. Jotkut ajattelee syvällisiä ja toiset pistää aiheet ihan hupsuiksi. Minä teen niitä kaikkea, koska siten blogi on eniten minun näköinen ja siten nautin sen tekemisestä. Näköjään pitää siis vaan päästää tuota parisuhteen tasaisempaa puoliskoakin välillä kuuluviin. 

Aika hupsua sanon minä.
Mutta huippua kertakaikkiaan, mukavaa viikonalkua,
Minna/lts