Sisustuksesta ja habituksesta

P1180156.JPG

P1180171.JPG

P1180179.JPG

P1190198.JPG

P1200200.JPG

P1200202.JPG

P1200204.JPG

P1200207.JPG

P1200211.JPG

P1200215.JPG

P1200217.JPG

P1200218.JPG

P1200220.JPG

Tykkään boheemista. Sellaisesta että tyynyt on vinossa sekä ihan eri paria ja viltitkin vähän vääränväriset. En tykkää liian kliinisestä ja tyhjästä. Sellaisesta jossa ei näy elämä. Tykkään epäsymmetriasta ja siitä että sisustuksessa on jokin juju, ettei ole liian tylsä. Kuten pukeutumisessakin. Aina pitää vääntää joku juttu pikkuisen liikaa. Jos on liian kesyn näköistä niin lisätään ripaus hulluutta. Kuten minun habituksessa yleensäkin.

Olen aina ollut sellainen huithapeli.

Muut on fiksuja ja minä säädän vieressä. Mä olen se ystävä joka on avaamassa sen kolmannenkin viinipullon kun se toinen fiksu sanoo että kello on jo kuusi aamuyällä että eiköhän sitä nukkumaan – jätetään seuraavaan kertaan, plääääh. Mä olen se äiti jonka lapsella ei meinaa ikinä olla kurahousut ja aurinkorasvat päiväkodissa ajallaan.  Mä olen se sisko joka riehuu lasten kanssa pihalla kun siskot puurtaa ruokaa mökissä♥. Mä olen se täti joka on osallistumasa bileisiin ensimmäisten joukossa. Mä olen se vaimo joka jättää sukkia penkille. Mä olen se tytär joka on eniten pyytämässä lapsille hoitoa. Mä olen se serkku joka vie pienemmät serkut ’kaljoille’ ja ’pelloille’. Mä olen se pentu joka aina juhlissa vaihtoi farkut äkkiä sen mekon tilalle ja juoksi poikien kanssa metsään. Mä olen se jonka kotona ei ole joulusiivousta, siivoillaan kun on likaista. Saatan myös alkaa sisustamaan tai siivoamaan yömyöhillä, jos se tunne vaan tulee. Mut mä olen kyllä myös se, joka niitä rakastaa♥

Elän niin paljon tunteella että järki jää usein kakkoseksi. Nautin sellaisesta pienestä sähläämisestä, tai ainakin olen tottunut siihen. Meillä onkin miehen kanssa oikein hyvä työnjako. Mies hoitaa rutiinit ja minä hoidan säätämiset. Hän on se joka muistaa kaikki toistot ja minä muistan yksittäiset jutut. Siitä huolimatta että olemme tuon asian suhteen erilaiset ja toisiamme täydentävät, niin suhteemme on kuitenkin jotenkin samalla tavalla boheemi kuin kotimmekin.

Me rikotaan rajoja ja arvostetaan perinteitä omalla tavallamme. Me keksitään elämään uusia tempoja sitä mukaan kun niitä tarvitaan. Lomasuunnitelmatkin syntyvät usein kuin salama kirkkaalta taivaalta. Tulevana talvilomallakaan meidän ei pitänyt tehdä oikeasti mitään erikoista, vaan säästää rahat kesän reissuihin, mutta nyt aivan yllättäen olemmekin lähdössä viikon kestävälle reissulle kokemaan ihan uutta. 

Vaikka kotona tyynyt saa olla vinossa ja ne sukatkin lattioilla niin olen kuitenkin esteetikko. Minulla ei ole kauniita asetelmia saatikka kattauksia mutta silmäni etsii kauniita asioita. Niin kotiini, vaatteisiini kuin suhteisiinikin. Tykkään että ympärillä on nättiä, on aika nastaa että ystävät on minulle sisäisesti kauniita ja nätit vaatteet yleensä myös tuntuvat hyvältä.

Ja sitten, pitääkin muistaa että kauneus on katsojan silmässä ja usein vanha, rujo ja viallinenkin on kaunista.

Eriparisuus on ihanaa, rouheus on voimallista ja söpöys on samettista. 

Boheemius on kodikasta!
Minna/lts

ps. Minuun otti viime vuoden lopussa yhteyttä freelancer-toimittaja kysyen onko kodistani tehty koskaan juttua sisustuslehteen. Ei ollut joten laittelin tarkempia kuvia eri kuvakulmista hänelle ja valokuvaajalle. Ei ollut sittenkään heidän mieleen kotini vaikka kiva koti muuten kuulemma onkin, on paljon esineitä. Nauratti vähän, toki on esineitä, muistoja elämästä jo yli 20 vuoden yhteiseltä taipaleelta. Onneksi kotiani ei ole tehty sisustuslehtiä, vaan omaa elämistä, varten, vaikka kokemuksena tämä olisi ollutkin kiva ottaa vastaan. Kotini tunnelma ei olekaan niissä kuvissa vaan tänne pitäisi tulla käymään.

Kommentit (4)
  1. Esikoiseni tuumasi aikoinaan, että minun kanssa on ollut helppo elää, koska olen niin boheemi äiti. Nauratti tämä nimitys, sillä olen kokenut boheemiuden eri tavoin. Tänä päivänä olen jo itsekin sitä mieltä, että boheemius on melkein kotoisalta kuulostava nimitys kohdallani. Miten sen kukakin kohdallaan käsittää.

    Olen kaksijakoinen, kuten kaksosen lienee kuuluu ollakin. Järjestelmällinen, siisti ja hyvä organisaattori. Mutta sitten ajatusmaailma, kodin sisustus ja eripariset astiat. Ihanaa kun ei ole vain yhtä tapaa tehdä ja kokea. 

    Ole sinä juuri tuollainen, se nimittäin toimii ja on ihanaa <3

    1. Kiitos <3 ja samoin sä, sullakin toimii <3

  2. Mä olen aina ollut vähän erilainen, siis omasta halusta, mutta vain vähän, en liikaa. Pukeutumisen ja kaiken suhteen. Tykkään sellaisesta. Sun kodissa on paljon tavaraa, kuten mullakin. Jokainen tavara on rakas, huolella valittu. Tosin en ole hamstraaja, voi yhtä hyvin luopua niistä, jos joku ei sovikaan tai kyllästyn. Kiva koti ! Tykkään!

    1. Kiitos 🙂 Erilaisuus on minun mielestä ihan vain positiivinen asia. Jännä muuten kun viime syksynä rempattiin koko koti ja siinä samalla lähti kaatopaikalle ihan toooodella paljon tavaraa. Tehtiin konmarit ennenkuin konmari tuli Suomeen =D Joten itsestä tuntuu että tyhjähän tämä koti nykyään on, mutta ei se sitten ehkä olekaan, muiden mielestä, hihi 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *