Kun kaksi vauvaa talossa

Haimme tuon pienen karvaturrin noin kaksi kuukautta sitten. En olisi uskonut millaista hulabaloota meidän arki tulisi olemaan. Toisaalta mitä muutakaan sitä kuvittelisi tapahtuvan, kun kaksi vauvaa talossa. Välillä olen miettinyt että olikohan tässä mitään järkeä, mutta kyllä todellakin oli. Muistan kuinka olimme koko viime talven miettineet kuinka kiva olisi hommata koira ja viimein rakas Milo pitää meidät kiireisenä joka päivä.

sekarotuinenkoira

 

Milo on kehittynyt huomattavasti siihen nähden että toinen on vielä pentu. Vielä joinakin aamuina saa kuitenkin varoa pissalänttejä ja nokareita lattialla. Suuri kehitys siis siinä, mistä olen hyyvin onnellinen. Rehellisesti voin sanoa että jätösten siivoaminen aamu kuudelta puoli koomassa on viimeinen asia mitä haluaisin tehdä. Luonteeltaan Milo on aivan huomionkipeä ”nössö”, hyvällä tavalla siis. Koska Milo haluaa huomiota niin paljon, olemme huomanneet mustasukkaisuutta Archeria kohtaan. Pyrimme antamaan joka päivä pelkästään Milolle huomiota leikkimällä ja tietysti lenkkeillen. Oli niin hellyyttävää kun istuin tuolilla Archer sylissäni leikkimässä, halusi myös Milo ängetä syliini samaan aikaan. Luulen että kun molemmat kasvavat, myös mustasukkaisuus häviää samalla.

sekarotuinenkoira

Koen isona etuna, että asumme maatilalla. Ei tarvitse kuin etuovi avata niin toinen juoksee vapaana ympäriinsä. Vielä ei olla lähdetty omille teille, vaikka autoja ja ihmisiä on kulkenut ohi. Lenkeilläkin pidämme vapaana joissakin kohdissa ja ei ole vielä lähtenyt juoksemaan liian kauas. Koska Milo on tottunut elämään näin vapaasti maalla, tulee se rajoittamaan asumistamme tulevaisuudessa. En voisi kuvitellakaan että koira olisi koko päivän yksin neljän seinän sisällä pienessä rivarissa. Varsinkin kun Milosta on kasvamassa suurikokoinen. Jos muistan oikein niin kiloja on tullut lisää noin kaheksan, sinä aikana kun on ollut meillä. All in all voin todeta että onhan tää super rankkaa välillä. Varsinkin silloin kun Milo ei halua totella ja saa ihania energia kohtauksia. Täytyy vaan muistuttaa että aikansa kutakin! Kuvat ovat tämän aamuiselta lenkiltä. Hyvää viikonloppua kaikille!

metsän kukka

 

-Eveliina

 

Seuraa blogiani helposti facebookissa ja bloglovin’:ssa

suhteet oma-elama mieli lapset
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.