Olen miettinyt jonkin aikaa haluanko kirjoittaa aiheesta vai en. Äitiys herättää ihmisissä todella voimakkaita tunteita ja juuri se oma tapa ja tyyli koetaan oikeaksi, vaikka näin ei ole. Haluan kuitenkin kertoa omia kokemuksiani ja toivottavasti sitä kautta myös auttaa jos on tullut tuomituksi. Selvyydeksi se että en ole kokenut suoraa tuomitsemista missään vaiheessa, olen käynyt vain omaa henkistä pohdintaa asiasta. Aloitin työssä käynnin kun Archer oli noin kolme kuukautta vanha. Olen ns. nollasopparilainen, joten tunteja ei ole tullut hurjia määriä. Alussa mietin että tuomitaanko minut nyt ja pidetään huonona äitinä, kun en ole kotona. En ole kuitenkaan jaksanut velloa huonossa omatunnossa, vaan olen kokenut itseni onnekkaasi asiasta.

Kuva on Googlesta

Osa syy oli se, että rintamaitoni loppui jo varhaisessa vaiheessa ja aloitimme korvikkeen käytön. Toinen merkittävä syy oli se, että mieheni olisi kotona pojan kanssa. Jos mieheni olisi ollut jo töissä, en tietenkään olisi lähtenyt töihin. Tietysti asiaan on merkittävästi vaikuttanut myös se, että Archer on ollut terve vauva, mistä olemme todella kiitollisia. Onko tästä ollut sitten enemmän hyötyä vai haittaa? En ole jäänyt mistään tärkeistä hetkistä tai kehitysvaiheista pois, eikä poissaoloni ei ole vaikuttanut Archeriin negatiivisesti. Ainoa miinus puoli asiassa tietysti on se, että en ole ollut kotona antamassa pusuja ja haleja 24/7. Joten voin todeta että paljon enemmän on ollut hyötyä koko perheelle kuin haittaa, enhän muuten olisi töihin lähtenyt jos en olisi ollut varma asiasta.

Kuva on Googlesta

Pyrimme pitämään poikamme ja mahdollisesti tulevat lapsemme mahdollisimman pitkään kotona. Olisi unelma tehdä töitä kotoa käsin. Tässä vaiheessa kaikki on paljon vielä auki, mikä on myös hyvä asia. Voimme yhdessä miettiä millaisen tulevaisuuden haluamme ja siten pohtia ammatinvalinta kysymyksiä. Olen tänä keväänä pyrkimässä kouluun ja jos tulen valituksi syksyllä kouluun on arki tietysti paljon aikataulutetumpaa. En kyllä paljoa vielä uskalla ens syksyä miettiä tai suunnitella, koska eihän sitä tiedä pääseekö sitä edes takaisin koulunpenkille. All in all mielestäni oma työssäkäyntini ja äitinä olo on toiminut hyvin. Aina kun olen maininnut poikamme iän ja sen että olen töissä, ollaan ihmetelty kuinka voin jättää pienen kotiin. Olenkin alkanut miettimään että onko siellä muita äitejä, jotka on lähtenyt varhaisessa vaiheessa töihin? Toisten mielestä äidin paikka on kotona, mutta itse näen sen perheen omana valintana. Mikä on teidän mielipide?

-Eveliina

Voit helposti seurata blogiani Facebookista, Bloglovinista sekä Blogilistasta.