Hiuli hei, huolta nyt ei, merimies näin käy merta päin!!!

Terveiset Tallinnasta!

Kyllä yhä pitää paikkansa se, että kun menet Tallinnaan, parempi pitää turpa ihan rullalla ettei kukaan vaan tajua että finskejä ollaan!

Kyllä sen verran härmäläiset ovat mainetta ryvettäneet, ja kaljakassi kilisee hiiohoi! Voi jösses sentään!! (Asiaa ei yhtään auttanut se, että oli perjantai, niin ja vielä kolmastoista!! Toivottavasti ei koitunut jonkun huurupään kohtaloksi… Meille numero 13 ei näyttänyt huonoa puolta.)

Noh, saatiin omat asiamme hoidettua sillä vaivan palkalla että nyt oikea pohje huutaa hoosiannaa….ehkä se tuosta tokenee jahka saan yön levättyä.

Heti pääsin kokeilemaan sikäläisestä apteekista ostamaani kipuvoidetta….toivottavasti kohta kinttu kiittää – minä ainakin.

Ostoksia tuli tehtyä ja tyttö sai kuohujuomansa. Ei muuta kuin pirskeitä odottelemaan!

Matka oli kaikin puolin onnistunut – taksimatka Rocca al Mareenkaan ei ollut 8 euroa kummempi, joten hyvin kesti köyhän rahapussin nyörit!

Sen verran tuota koipea nyt juilii, että parempi mennä petiin ja nostaa kinttu kattoon! 🙂

Kyllä matkailu avartaa ja etenkin virkistää mieltä harmaan arjen keskellä!

Ps. Illan kohokohta oli se, kun mies sanoi (pyysin häntä nostamaan neljä ostamaamme kuohuviinipulloa komeroon kylmään)

”Tottakai kai kultaseni! Mähän teen sun puolesta mitä vaan!”

En tiedä oliko siinä puolet ironiaa, mutta hyvältä se tuntui kuitenkin. ♥