Tömähdys

Tömähdin hieman.

Muistan ihmetelleeni miten työttömillä on kuntoa, aikaa ja rahaa juhlia. No kyllähän sitä vaan löytyy. Yhtäkkiä olin villi ja vapaa. Tunne oli huumaava, olin kuin sama 18 -vuotias itseni parin vuoden takaa. Hetken elämä oli loputtomia öitä ja uusia tuttavuuksia.

”Ai olet tulossa kaupunkiin, mennäänkö ”yhelle”?” Ja minähän menin. Eihän ne yhdet jää ikinä yhteen.  Eilisen darran jälkeen havahduin. Poistin tinderin, siivosin ja kärsin pimeät hetkeni peiton alla netflixin kanssa. Nyt riittää.

Valoa on onneksi edessä! Ensi viikolla alkaa kurssit, johon ilmoittauduin ja olen niin valmis saamaan arkeeni jotain sisältöä. Jotenkin tuntuu, että ehkä kaikki rullaa omalla painollaan kuitenkin. Kaikesta huolimatta.

ps. Ihan kuin universumi olisi kuullut pimeän hetkeni ja repäisee minua heräille. Sain Liebster Awardin! Siitä enemmän seuraavassa postauksessa.