Tuntematon sotilas: tuttua, turvallista ja komeaa

Elokuvan kattavaa näyttelijäkaartia esittelyssä ennen näytöstä.

Uskaltaakohan tästä aiheesta edes kirjoittaa? Nimittäin Aku Louhiniemen Tuntemattomasta sotilaasta, suomalaisesta kansallisaarteesta ja viime vuosien kohutuimmasta elokuvasta. Sain kunnian nähdä elokuvan jo kutsuvierasennakossa (jossa olin auttamattoman alipukeutunut enkä tiennyt etukäteen että leffa kestää kolme tuntia). 

Mutta itse elokuvaan. Etukäteen ehkä odotin, että leffa olisi ollut raflaavampi, ottanut enemmän vapauksia alkuperäistarinaan. Loppujen lopuksi elokuva on kuitenkin melko uskollinen alkuperäisteokselle, sen henkeä kunnioitetaan kaikissa käänteissä. Poikkeuksellisinta aiempiin filmatisointeihin verrattuna ovat ”kotirintamakuvat” eli muutamat kohtaukset, joissa näytetään kotona kaipaavia ja heinähommat yksinään paiskovia naisia, jotka odottavat miehiään kotiin. Nämä kohtaukset ovat kuitenkin aika päälleliimatun oloisia, lyhyitä eikä naisiin saa samastumispintaa kun ei heille (Paula Vesalaa lukuunottamatta) ole oikein suotu repliikkejäkään.

Kyseessä on kuitenkin suomalaiseksi leffaksi hirveän ansioitunut työ mm. kuvauksen ja erikoistehosteiden osalta. Kaikesta huomaa, että tuotantoon on pistetty paljon rahaa, on taistelukohtauksia ja hirveä määrä avustajia. Ja komea rivistö suomalaisia eturivin näyttelijöitä. Näistä Eero Aho tekee ihan mielettömän upean roolityön Rokkana ja myös Putous-tähdet Aku Hirviniemi ja Jussi Vatanen ovat mainioita. Jostain syystä myös Robinin (kyllä, sen Robinin!) pikkurooli jää mieleen. Leffa myös kuvaa aihettaan eli sotaa sellaisena kuin se (ehkä?) onkin: se on karua ja ankeaa puuhaa, välissä odotellaan pitkään ja sitten taas paukkuu. Luodit eivät väistä ketään sotilasarvon perusteella eikä amerikkalaisista sotaleffoista tuttuja sankaritarinoita nähdä. Sodanvastaisuutta ei alleviivata, vaan se välittyy sodan karuudesta ja miesten ontoista katseista, lopussa ei edes joukon vitsiniekka jaksa heittää läppää.

Itselleni kolme tuntia hitaasti etenevän suolla rämpimisen katsomista oli liikaa, mutta ehkä jokainen sukupolvi tosiaan tarvitsee oman tuntemattomansa sotiemme kärsimysten muistamiseksi: siksipä toivoisi, että uudet sukupolvet löytäisivät tämän version, sillä teknisesti se pärjää jenkkileffoille ihan mainiosti.