YesYesYes: kyllä ihanille mauille!
Pirteän rennosti ja värikkäästi sisustettu Yes Yes Yes on rento kasvisravintola.
Tandoorileivän kanssa tarjoiltiin ihania dippejä.
Comfort plate -annoksemme eli mustasienirisotto, paistettu bataatti sekä rigatoni.
Jälkiruokalistan helmiä: Lemon Love, Choco Ganache ja Match Banoffee Pie
Iso-Roban klassisen McDonald’sin tilalle aukesi muutama viikko sitten Richard McCormickin ja Alex Niemisen uusi kasvisruokapaikka YesYesYes, jonka avautumista odotimme kuin kuuta nousevaa. Pettymys oli suuri kun huomasimme, ettei paikka olekaan lounasaikaan auki. Torstaina päätimme sitten vihdoin testata paikan ilta-aikaan: suosittelemme muuten pöytävarausta!
Iloisin havaijitunnelmiin vievin sävyin sisustettu paikka on rento ja tyylikäs. Olimme etukäteen fiilistelleet ruokalistaa, koska kaikki vaikutti niin hyvältä. Pian kävi ilmi, että annokset ovat pieniä ja ne on suunniteltu jaettaviksi. Suhtauduimme uutiseen vähän nihkeästi, sillä let’s face it, ruoka-annosten jakaminen on sottaista ja ruokaseurasta riippuen kiusallista puuhaa. Noh, näin ensimmäisellä kerralla homma toimi koska pääsin tällä tavoin maistamaan mahdollisimman montaa makua. Ja ne maut! Kaikki oli aivan super hyvää. Ensimmäisenä pöytään saapui halloumiranskalaiset granaattiomenansiemenillä, kukkakaalitempuraa sekä kesäkurpitsa-feta-pyöryköitä dipillä. Seuraava kierros toi meille tandoorileipää kahdella eri dipillä, joista erityisesti avokado-pistaasi-pestodippi oli ihan mieletöntä. Lämpiminä ruokina saimme mustasienirisottoa, kokonaisen paistetun bataatin eri kastikkeilla sekä kurpitsa-ricotta-rigatoneja. Jälkkärikierrokselle päätimme suosiolla ottaa kukin oman jälkkärimme.
Maut olivat todella herkullisia ja selkeästi mietittyjä. Illallisen kohokohdat olivat jo aiemmin mainitsemani avokadodippi, risotto sekä jälkiruokana syömäni matcha banoffee pie, joka oli täydellisen makea ja raikas samanaikaisesti. Ihanaa, miten kerrankin jokainen annos sopi ruokavaliooni eikä tarvinnut metsästää sitä yhtä kasvisvaihtoehtoa!
Tarjoilija oli suositellut meitä tilaamaan 2-3 annosta per nenä. Tilasimme lopulta 12 annosta, eli juuri tuon 3 per naama, ja olisin kyllä hyvin voinut syödä enemmän. Illallisen jälkeen tuntui kyllä kylläiseltä, mutta jo noin puoli tuntia myöhemmin mussutimme kaikki jo lisää ruokaa, kun tie vei läheiseen pitsapaikkaan Jackieen, jossa yllätykseksemme on torstaisin tarjolla after work -tapaspöytä. Annosten pieni koko olikin ehkä suurin kritiikki illallista kohtaan, sillä yksittäiset pikkuannokset kuitenkin maksavat 9-14 euroa. Hieman hälyisä ravintola ei myöskään ole miljööltään mikään romanttisen illallisen näyttämö, vaan parhaimmillaan paikka ehkä toimii tyttöporukalla kuoharin ja pikkunaposteltavan kanssa. Mikä on sääli, sillä maut ansaitsisivat kyllä enemmän kuin roolin kuohuviinin kyytipoikana.