Rakkaudesta kurpitsaan: Yayoi Kusama HAMissa
Valokuvassa nuori Kusama ja self-obliteration eli itsehäivytys
Kusama on sanonut kurpitsoista seuraavaa: ”Kurpitsat ovat herttaisia, ja niiden ihana villi ja hauska ilmapiiri valloittaa ihmisten sydämet yhä uudelleen. Jumaloin kurpitsoita. Ne ovat olleet henkinen kotini lapsuudesta ja äärettömällä henkisyydellään ne rakentavat rauhaa ihmisten välille kaikkialla maailmassa…”
Tänä syksynä on ollut miltei mahdoton välttyä Instagramia selatessaan erilaisista värikkäistä palloselfieistä. Yayoi Kusaman In Infinity -näyttely HAMissa kun on instaamista ja snäppäämistä rakastaville ihmisille aivan mahdoton paikka. Jokaisesta teoksesta haluaisi ottaa kuvan. Ja nyt kun näyttely on ollut esille jo hetken aikaa, joutuu kännykkäkameran kanssa kulkija uuden ongelman eteen: löytäisinkö vielä jonkun uuden kuvakulman?
Kusama jatkaa värikkäiden aasialaistaiteilijoiden sarjaa Kiasmassa kesällä nähdyn Choi Jeong Hwan jalanjäljissä. Siinä missä Choi kokosi muoviesineistä installaatioita, ei taida löytyä sellaista taiteenlajia, jota Kusama ei olisi kokeillut. Värikkäät palloja ja pilkkuja ja kurpitsoja sekä kärpässienen värisiä fallossymboleja täynnä olevat peilihuoneet ovat ainakin itselleni syksyn mittaan muodostuneet siksi tutuimmaksi Kusamaksi. Mutta näyttelystä löytyy myös maalauksia, installaatioita, videota, muotia ja valokuvaa. Monet teokset ovat isokokoisia ja niitä ja niissä toistuvia elementtejä (pilkut, pallot ja kurpitsat) katsellessaan tuntee joutuneensa jonkinlaiseen ihmemaahan. Tai vähintään Vekkulaan.
Pilkut ovat hallinneet taiteilijan tuotantoa alusta asti: jopa varhaisissa maalauksissa kuva muodostuu pilkuista ja toisissa teoksissa Kusama on maalannut pilkkuja teoksen päälle. Näyttely on niin kauhean värikäs ja hauska ja hyväntuulinen, että Kusaman taustasta lukiessaan (taiteilija on kokenut hallusinaatioita ja kärsinyt paniikkikohtauksista vuosikausia, ja asuu nytkin psykiatrisessa sairaalassa) taiteilijasta piirtyy jonkinlainen surullisen klovnin kuva. Mutta Kusama itse sanoo taiteen olevan hänen pelastajansa. Ja voin uskoa, että Kusaman iloiset ja värikkäät pilkut voivat pelastaa meidätkin – ainakin marraskuun harmaudelta.
Obliteration Room eli Häivytyshuone on ilahduttavasti vapaan pääsyn alueella HAM-kulmassa Tennispalatsin alakerrassa. Otanpa ehkä tavaksi käydä siellä kerran parissa viikossa, liimaamaan yhden tarran ja seuraamaan huoneen häipymistä. Ainoa, mikä näyttelykokonaisuudessa jäi ihan vähän harmittamaan oli se, että häivytyshuoneen tarraa ei saanut itse valita. Olisin tahtonut ison pinkin, sain pienen vihreän. HÖH.
Oma pieni vihreä tarrani päätyi Häivytyshuoneen pianon keski-c-koskettimelle.
Yayoi Kusama: In Infinity HAM Helsingin taidemuseossa 22.1.2017 asti