FAIL – virheellinen (ja siksi miltei täydellinen) esitys
Yksi Dadun potentiaalisista tulevaisuuden versioista on harras ja meditoiva joogimummo.
Kehutun Minun Palestiinani -esityksen tehnyt näyttelijä Noora Dadu valittiin vuonna 2015 Vuoden nuoreksi näyttelijäksi. Kiasma-teatterissa Baltic Circlen aikaan ensi-iltansa saanut (ja tuolloin väliin jäänyt) Dadun FAIL – virheellinen esitys on ”Minun Palestiinani itsenäinen jatko-osa”. En ole Palestiinaa nähnyt, mutta tämä ei haittaa sillä yhtymäkohtia edelliseen syntyy lähinnä Dadun pohtiessa sitä, mitä Palestiina-esityksellä sai (tai ei saanut) aikaan ja mitä halusi tehdä toisin uudessa esityksessään.
FAILia on kehuttu paljon ja lähes sen kaikki esitykset myytiinkin loppuun. Itse pääsin tietysti vasta viimeiseen, koska asioihin nyt on vain vaikea ehtiä ajoissa. Onneksi ehdin, koska FAIL on mahtava, ja kaikessa virheellisyydessään lähes täydellinen teos. FAILia on aika vaikea kuvailla: se on erillisistä kohtauksista koostuva monologinäytelmä, jossa Dadu esittää (hervottoman hauskasti) erilaisia rooleja. Aika paljon Dadu myös esittää itseään – ja tämä onkin kiintoisaa, koska esityksestä on vaikea sanoa, kuinka paljon lavalla tapahtuu spontaania improvisaatiota, ts. Dadu ei esitä itseään, vaan on oma itsensä, ja kuinka paljon hän esittää improvisoivansa (mikä taas on ajatuksen tasolla jo aika vaikeaa, koska sen huomaa yleisökin helposti).
Esityksen Dadu on joka tapauksessa luonteva ja ihastuttava hahmo, jota muun muassa ärsyttää miten Minun Palestiinani jälkeen hänestä tuli valtakunnan virallinen arabinäyttelijä. Hulvattomassa kohtauksessa erilaiset teatteriohjaajat soittelevat Dadulle ja pyytävät tätä milloin mihinkin teokseen esittämään muslimia (”mutta enhän minä ole muslimi”) tai edustamaan uussuomalaista taiteilijaa paneelikeskusteluun (”voisitko määritellä sanan uussuomalainen?”). Esityksen aikana pohditaan myös taidetta ja taiteilijuutta sekä käsitellään kymmenen käskyä tavalla, joka aiheuttaa tunnontuskia kuuliaisimmassakin kansalaisessa. Katsoja alkaa pohtia omiakin elämänvalintojaan videopätkissä nähtyjen tulevaisuuden Dadun vanhusversioiden myötä.
Teatterilipulla sai myös sisäänpääsyn Kiasman näyttelyihin samana päivänä, mikä mahdollisti ihanan taidevaeltelulauantain. Mona Hatoumin isot installaatiot jaksoivat kiehtoa vielä esityksen jälkeenkin, ja jos Meeri Koutaniemen valokuvat eivät ennen ole vaikuttaneet ja järkyttäneet, niin nyt isoina vedoksina ne varmastikin tekevät niin.
FAILin lisänäytösten liput tammikuulle tulivat myyntiin juuri – suosittelen kaikille!
Mona Hatoumin näyttelyn näkyvin teos on hehkuva maapallo, joka värjää punaiseksi Kansalaistorinkin ikkunan takana.