Kirjavuosi 2019
Vuosi 2019 oli hyvä kirjavuosi. Olen aina lukenut paljon, mutta muutaman viime vuoden aikana kirjatahti on hieman hiipunut. Usein minulle käy niin, että jos käsiini sattuu hidastempoinen tai ”huono” kirja, jonka lukeminen takkuaa, jää kirja kesken ja lukuinto ylipäänsä katoaa pitkäksi aikaa. En tykkää jättää asioita kesken, joten minulle on tuottanut vaikeuksia hylätä tällainen kirja, mutta tänä vuonna päätin jättää suosiolla huonot kirjat kesken ja siirtyä parempiin. Asetin tavoitteekseni lukea vuoden aikana vähintään 2 kirjaa kuussa ja ilokseni tämä tavoite täyttyi kirkkaasti!
Loppuvuodesta totuttelin myös äänikirjoihin, sillä äitiyslomalla ennen vauvan tuloa minun oli vaikeaa löytää mahani kanssa hyvää lukuasentoa, ja nyt vauvan kanssa kädet eivät riitä kirjojen pitelyyn. Sen sijaan olen öisin imettäessäni kuunnellut Storytelistä ihanaa young adult -hömppää, jonka aikana ei haittaa jos vähän torkahtaa.
Tässä siis vuoden kirjasaldoni:
Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja
Mohsin Hamid: Exit West
Mia Kankimäki: Naisia joita ajattelen öisin
Erkka Mykkänen: Something not good
Elena Ferrante: Kadonneen lapsen tarina
Elena Ferrante: Hylkäämisen päivät
Joël Dicker: Baltimoren sukuhaaran tragedia
A. J. Finn: Nainen ikkunassa
Sadie Jones: Kutsumattomat vieraat
André Aciman: Kutsu minua nimelläsi
Raisa Mattila & Julia Thurén: Lapsiperheen parisuhdekirja
Emma Puikkonen: Lupaus
Ville Similä & Mervi Vuorela: Ultra Bra – sokeana hetkenä
Lauren Beukes: Zoo City
Helmi Kekkonen: Olipa kerran äiti
Hannu Rajaniemi: Kesämaa
Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja 2
Kyong-Sook Shin: Jään luoksesi
Annie Proulx: Näin on hyvä
Anu Silfverberg: Äitikortti
Philip Teir: Tällä tavalla maailma loppuu
Kate Atkinson: Ihan tavallisena päivänä
Emma Kantanen: Nimi jolla kutsutaan öisin
Henriikka Tavi: Tellervo
Jenny Offill: Syvien pohdintojen jaosto
Adam Kay: Kohta voi vähän kirpaista
Eino Nurmisto: Homopojan opas
Tuomas Kokko: Tosi kivat juhlat
Margaret Atwood: Testamentit
Näistä täyden kympin kirjoja mielestäni olivat Elena Ferranten Kadonneen lapsen tarina, Similän ja Vuorelan upea Ultra Bra -tietopaketti sekä toistaiseksi paras lukemani kirja äitiydestä, Anu Silfverbergin Äitikortti. Ihanat yllättäjät olivat myös Lucia Berlinin novellit sekä Emma Kantasen omiin kokemuksiin perustuva Nimi jolla kutsutaan öisin.
Yöpöydällä lojuu vielä Olli Jalosen Taivaanpallo mutta luulen että se on univajeiseen nykytilaani turhan raskas enkä todennäköisesti saa sitä tämän vuoden puolella luettua.
Miltä muiden kirjavuosi on näyttänyt?