Miten äänikirjoja kuunnellaan?
Minulla on ongelma. Tai kaksikin: toinen ongelma on oikeastaan ratkaisu ensimmäiseen ongelmaan. Ensimmäinen ongelma on se, että maailmassa on hirveästi hyviä kirjoja, jotka kaikki muutkin haluavat lukea, ja siksi niitä joutuu jonottamaan 6-12 kuukautta kirjaston jonossa. Tämän ongelman ratkaisu on tietenkin äänikirjat! Äänikirjoja ei pääsääntöisesti tarvitse jonottaa, erilaisia äänikirjoja tarjoavia palveluita on jo huisin monta ja nykyisin uutuuskirjat ilmestyvät niihin silloin kuin painettukin kirja ilmestyy. Haluaisin hirveästi alkaa kuunnella äänikirjoja!
Mutta tässä on toinen ongelmani: en tajua miten niitä kuunnellaan. Okei, ymmärrän laittaa kuulokkeet korviin ja painaa play-näppäintä sovelluksessa. Mutta for the life of me en tajua miten pelkkään puheeseen voi keskittyä?? Tavallista kirjaa lukiessa olen aktiivinen toimija: joudun liikuttamaan silmiäni ja pitelemään kirjaa käsissäni, vaihtamaan sivuakin. Puhetta kuunnellessa ääni vaan soljuu korvaan ja toisesta ulos – parhaimmillaan olen alkanut ajatella päivän kauppalistaa tai tekemättömiä työtehtäviä 10 sekuntia äänikirjan käynnistyttyä.
Ja mitä käsillä ja silmillä kuuluisi tehdä äänikirjaa kuunnellessa? Jos näen jotain, mitä tahansa, se aiheuttaa milloin minkäkin mielijohteen ja ajatukset harhailevat taas. Entä kädet? Hypistelen milloin mitäkin, pahimmillani kännykkää ja päädyn pelaamaan Candy Crushia.
Äänikirjassa ei myöskään muuten tiedä, paljonko lukua on jäljellä. Olen kovin analyyttinen ihminen ja pidän siitä, että tiedän kuinka pitkään asiat kestävät. Normaalia kirjaa lukiessani usein tsekkailen montako sivua uudessa luvussa on – äänikirjassa tätä on paljon vaikeampi hahmottaa.
Entä missä tilanteessa voisin kuvitella kuuntelevani äänikirjaa? Ehkä työmatkalla bussilla istuessa, joka muuten on päivästä tietynlaista hukka-aikaa. Mutta bussin humina ja liikenteen äänet ovat niin voimakkaita että kännykän äänenvoimakkuus täytyy säätää täysille, jotta mitään puhetta ylipäänsä kuuluisi. (Vai olisivatko vaan tosi tehokkaat kuulokkeet sittenkin avain ongelmaani?)
Nyt kun luen tätä, ymmärrän että ongelmani voi olla nykypäivälle tyypillinen keskittymisongelma, eli ehkä äänikirjojen sinnikäs kuuntelu olisi nimenomaan minulle oivallinen zen-harjoitus, joka opettaisi keskittymään siihen kuuluisaan hetkeen. Toisaalta olen jo pitkään tiennyt oppimistyylini olevan visuaalinen – en välttämättä muista palaverin sisällöstä mitään jos en samalla tee muistiinpanoja. Sen sijaan asia, jonka kirjoitan to-do-listaan tai kalenteriini syöpyy ikuisiksi ajoiksi mieleeni. Onko siis ihmekään jos ääneen luettu kirjan sisältö ei rekisteröidy aivoihini? Onko minun siis luovutettava äänikirjojen suhteen kokonaan?
Kiinnostaisi tosi paljon kuulla vinkkejä muilta kirjanystäviltä: miten olette oppineet kuuntelemaan äänikirjoja vai onko se vaatinut opettelua ollenkaan? Missä tilanteissa kuuntelette niitä (ja mitä teette silmillä ja käsillä sen aikaa…)? Kiitollisna ottaisin vastaan myös vinkkejä ns. helpoista äänikirjoista (joku muu kuin Maria Veitolan Veitola, koska sitä yritin jo joululomalla aloittaa).
nimimerkki: Äänikirjaongelmainen84