Syksyn varmin merkki: Rakkautta ja Anarkiaa

Rakkautta ja Anarkiaa -leffafestari on taas vallannut Helsingin elokuvateatterit valtaisalla, yli 500 näytöksen ohjelmallaan. Itselleni R&A on usein syksyn merkki: syyskuun puolivälissä käynnistyvän festivaalin aikaan on juuri sellaisia ihania, kirpeäntuoksuisia mutta aurinkoisia syyspäiviä, jotka tekisi mieli viettää sienimetsällä, mutta sitten usein viettääkin leffateatterissa. Parhaimpina R&A-vuosina olen nähnyt melkein 30 elokuvaa festarin aikana, sisältäen muutaman ennakkonäytöksen. Se käykin jo melkein työstä, enkä lainkaan kadehdi työkseen elokuvia katsovia: jossain vaiheessa elokuvan numero 15 kohdalla huomaa, että elokuvan taika on jotenkin kadonnut ja leffan aikana mietityttää lähinnä seuraavaan näytökseen ehtiminen ja kokonaisurakasta suoriutuminen. Ei hyvä. Tänä vuonna ehdin festarin aikana seitsemään valikoituun leffaan, mikä tuntui juuri sopivalta määrältä.

Katsomislistalle pääsivät:

Tyttö nimeltä Varpu

Kotimainen uutuusleffa, jonka pääosissa näyttelevät Linnea Skog ja Paula Vesala. En ole suuri kotimaisten elokuvien fani, mutta Tyttö nimeltä Varpu oli virkistävä poikkeus mm. siksi, ettei siinä esiintynyt yhtään Putous-tähteä (paitsi sivuroolissa Jukka Rasila, mutta sitä ei lasketa). Hauska ja harmiton, paikoittain oikein koskettavakin leffa. Kyynikko sisälläni ei tosin suostu uskomaan että 12-vuotias oppisi ajamaan autoa elokuvan kuvaamalla tavalla. Tai ehkä se konkreettinen ajaminen sujuisi, mutta mistä sitä voi ilman navigaattoria tai älypuhelinta tietää, että mistä liittymästä pääsee nelostielle?

https://www.youtube.com/embed/EaVBqiCTndo” width=”560″>

Maggie’s Plan

Greta Gerwigin ja Ethan Hawken tähdittämä leffa kolmekymppisestä naisesta, joka ei suostu odottelemaan kohtaloa, vaan ottaa ohjat omiin käsiinsä lapsen hankkimisessa. Gerwig esittää jälleen kerran itseään, joten jos Gerwigin aiemmat leffat nappaavat, varmasti tämäkin. Mukana on kuitenkin myös ihana Julianne Moore. Itseäni komedia ei jostain syystä hirveästi naurattanut, vaikka siinä tietyssä mielessä olikin virkistävän erilainen näkökulma äidiksi tulemiseen.

Chevalier

Erikoinen kreikkalainen komedia miesjoukosta, joka ryhtyy huviveneellä kummaan paremmuuskisaan ”Best in General”. Miehet antavat pisteitä toisilleen kaikesta, nukkuma-asennosta erektion kauneuteen sekä käsialaan. Hidastempoisen leffan komiikka on vähäeleistä, ja siksi se naurattaa. Illan viimeisenä elokuvana myönnän kyllä hieman torkkuneeni sen aikana.

Poika ja peto

Hienon Summer Warsin ohjaajan Mamoru Hosodan Poika ja peto tuntuu alussa Henkien kätkemä -kopiolta, mutta kehittyy hienoksi yhdistelmäksi perinteistä opettaja-oppipoika-suhteen kuvausta, romanssia ja katastrofielokuvaa. Hieno piirrosjälki ja kaunis musiikki lumoavat, toisaalta paikoitellen nauraa silmät vesillä pojan ja pedon suhteelle: varmaan meillä kaikilla on joku, jolle karjumme yhtä paljon vain siksi että oikeasti rakastamme niin hirveästi. Cinema Mondo tuonee leffan pian valkokankaille, eli suosittelen kaikille, jotka eivät karta pientä fantasiaa elokuvassaan.

Wiener-dog

Todd ”Onni” Solondzin uutuus on episodielokuva, jossa neljää tarinaa yhdistää mäyräkoira. Tuttuja naamoja (mm. Greta Gerwig – jälleen – , Danny deVito, Julie Delpy ja Girlsin Zosia Mamet) vilisevä leffa on absurdi ja tragikoominen – täynnä ”saako tälle edes nauraa” -kohtauksia. Novellinomaiset episodit ovat erikoisia, yllättäviä, välillä vaivaannuttavia, toisinaan hauskoja, ja harmittamaan jää ainoastaan, että kutakin tarinaa seurataan vain hetki. Yllättävä helmi elokuvaksi.

Hunt for the Wilderpeople

Toinen festarin yllätyslöytö (ainakin itselleni) oli Hunt for the Wilderpeople, Uuden Seelannin upeisiin maisemiin sijoittuva vinksahtanut Thelma ja Louise -tarina yrmystä ukosta ja tämän hoiviin puolivahingossa jääneestä hemmotellusta varhaisteinistä. Ääneen nauraminen on valitettavan harvinaista nykyisin, mutta tässä sai nauraa, ja aivan luvan kanssa. Elämäniloinen ja riehakas elokuva saa hyvälle tuulelle – sekä synnyttää taas aivan jäätävän haikkauskuumeen.

A Monster Calls, joka trailerin perusteella vaikuttaa olevan jotain Pan’s Labyrithin ja Hassut hurjat hirviöt -leffan väliltä. Viikonlopun uusintanäytöspaikoilta löytyvät ainakin Wiener-dog sekä Wilderpeople, joten jos kalenterissa on aikaa niin suosittelen ehdottomasti!