Tag: vuoden parhaat

Alkuvuodesta en äitiyslomani vuoksi saanut luettua paljoakaan: jos olet joskus kuullut äitien perustelevan äitiyslomallaan vauvanhoidon ohella sivubisneksiä ajankulukseen, niin huhu ei ole totta, tai ainakin vahvasti liioiteltu. Noh, on tietysti olemassa vauvoja jotka nukkuvat autuaasti usean tunnin päiväunia, joiden aikana äiti ehtii paitsi itsekin levätä ja syödä, myös siivota kodin, höyryttää vauvalle parsakaalia sormiruokailua varten […]

Photo by Sincerely Media on Unsplash Vuoden lopussa minulla on ollut tapana koota jonkinlainen ”vuoden parhaat” -listaus. Tätä ei tullut tehtyä. Noh, useimpina vuosina minulla on myös ollut tapana käydä esityksissä ja museoissa, syödä ravintoloissa, matkailla ja lueskella! Näitäkään ei sen kummemmin tullut tehtyä. Tästä kertoo ehkä myös viime vuoden blogipostausten saldo: helmikuun jälkeen tasan […]

Taas on aika koota yhteen vuoden parhaat elämykset! 1. Paras teatteriesitys: All the Sex I’ve Ever Had Baltic Circle -festivaalilla Tuskailin jo viime vuonna sitä, miten nykyisin tuntuu, että enää aniharva esitys koskettaa millään tapaa. Moni esitys on ihan kiva, ehkä viihdyttävä, mutta unohtuu hetkessä. Loppuvuoteen osui onneksi yksi hienoimmista esityksistä koskaan, kansainvälisen teatterifestivaali Baltic […]

Jaahas, aika perinteisen (kyllä joku kaksi kertaa tehty asia on jo perinne) vuosikatsauksen vuoden parhaista jutuista! 1. Paras maku: Syntymäpäiväillallistani vietettiin Lonnan saaren ravintolassa, joka yllätti meidät hurjan positiivisesti. Vuosi 2017 on muutenkin ollut mainio ruokavuosi: aloitimme poikaystävän kanssa keväällä yllätystreffit-konseptin, joka on vienyt meidät usein ihan mahtavien makuelämysten äärelle. 2. Paras palvelu: Whim. Olen nyt […]

Vuoden viimeiseksi luetuksi kirjaksi pääsi, jollain tapaa osuvasti, Kazuo Ishiguron Haudattu jättiläinen. Ishiguro sijoittuu lempikirjailijoitteni joukossa korkealle: hänen klassikkoteoksensa Pitkän päivän ilta on yksi maailman parhaita kirjoja (henkilökohtainen mielipide) ja onnistunut kuvaus viime vuosisataisesta brittiläisestä, sodanjälkeisestä luokkayhteiskunnan ehtoopuolesta (johon tunnen selittämätöntä vetoa ja ehkä siksi Downton Abbeykin on niin ihana). Eikä Ole luonani aina kauas jälkeen […]