Letrozol – ensimmäinen konkreettinen asia

Vihdoinkin ensimmäinen konkreettinen asia meille, lääkitys jonka pitäisi auttaa meidän tilanteessamme. Kummastakaan meissä ei ollut mitään mikä olisi vaatinut heti ”järeämpiä” hoitokeinoja. Olimme innoissamme. Odotimme kuukautisiani, että pääsemme aloittamaan lääkityksen. Olin saanut ohjeen vielä soittaa lapsettomuuspoliklinilalle, kun kuukautiset alkavat. 

Kuukautiset alkoivat, soitin ohjeen mukaan ja sain ohjeet, että kolmas kunnon vuotopäivä olisi se hetki, kun aloitan lääkityksen. Aamuin illoin otin tabletin. Jännää! Viisi päivää söin lääkettä, olin myös merkannut kalenteriin ne joka toisen päivän, kun meidän tuli olla aktiivisia makuuhuoneen puolella. Ensimmäisen kierron ”peiton heilutus”-viikko oli molemmille jännä ja odotettu hetki. Ei ollut ongelmia innostua seksin harrastamisesta, odotukset olivat suuret. Saimme apua ja tietenkin, tulosta odotimme samantien. 

Kuulostelin kroppaani, olisiko olo erilainen kuin ilman lääkettä. Vatsaani taisi kipristellä jännityksestäkin, ehkä tunsin ovulaation, mahaa väänsi kuin joskus teiniaikana kuukautisten alkaessa, nykyään minulla ei juurikaan ole kuukautiskipuja ollut. Ja ehkä tunsin munasolun irtoavan. Minun tuli jälleen kerran käydä labrassa antamassa verikoe, tasan viikko siitä, kun olin lääkityksen aloittanut. Meille oli myös varattu käynti lapsettomuuspoliklinikalle, minulle tehtäisiin sisätutkimus sekä kerrottaisiin vaikuttaako lääke. 

Mieheni tuli mukaan tuolle käynnille, niin kuin joka kerta, kun olen vieraillut poliklinikalla. Onneksi, minulla on jotenkin todella lohduton olo, joka kerta. Lääkärinä oli sama naistentautien ylilääkäri kenen kanssa oli napakan puhelun lääkityksen aloittamisesta käynyt. Vastaanotomme oli todella ystävällinen sekä asioihimme oli perehdytty 😉 Mistähän johtui? Mutta niin, tulokset olivat hyvät, letrozol vahvistaa ovulaatiota todella paljon, ilman lääkettä ovulaation vahvuus oli ollut juuri ja juuri arvojen sisäpuolella, josta voidaan todeta ovulaation tapahtuneen, kun taas lääkkeellä se oli todella voimakas. Eli kaikki oli kunnossa! Mahtavaa! 

Tässä se olisi. Meistä tulisi äiti ja isä, yhdessä, meidän omalle, yhteiselle lapselle. Minusta äiti, kuinka jännittävää, tästä olen haaveillut. Olimme noudattaneet terveydenhuollon ammattilaisten ohjetta kirjaimellisesti, mikä voisi mennä pieleen. Lääkäri oli kirjoittanut reseptiin ja todennut meille, että ko.lääkettä voi syödä neljä kiertoa. Mahdollisesti kuitenkin puoli vuotta eli kuusi kiertoa, jos niin haluamme. Halusin kuitenkin uskoa, että tämä yksi kerta riittäisi.

MUTTA, ei. Se hetki, kun kuukautiset alkoivat oli todella musertava. Mitä ihmettä, mitä varten ne alkoivat? Eikö lääke tepsinyt? Tuon päivän muistan varmasti ikuisuuden. Ei, ei tämän näin pitänyt mennä. Itkin jo vessanpöntöllä, kun tajusin, että en ole raskaana. Soitin miehelleni itkien, miksi näin. Mieheni lohdutti ja totesi, että ei hätää. Syön uuden satsin lääkettä ja yritämme uudelleen. Tällöin vielä uskoin letrozolin voimaan..

Suhteet Seksi Raskaus ja synnytys

Päättäkää mitä tehdään!

Positiivinen ovulaatiotesti, juuri kun olimme saaneet puhelun, että minulle aloitetaan hormonilääkitys tehostamaan ovulaatiota. Mitä ihmettä? Onneksi minulla oli kiireinen työpäivä, etten ehtinyt asiaa enempää pohtia, ennen kätilön puhelua. Kätilö soitti ja kertoi, että olivat lääkärin kanssa päättäneet, että lääkitys aloitetaan. Minulle oli kuulemma kirjoitettu sähköinen resepti apteekkiin. Kätilön nämä kerrottua totesin, että aamun testi oli ollut positiivinen. Hän nauroi ja totesi, että juuri näin. Näinkin voi käydä. Kätilö ohjeisti minua, että mene tasan viikon päästä antamaan verikoe labraan. Sillä selvitetään, että kuinka ’vahva’ ovulaatio minulla on ollut.. jaahas, viikko tai siis ylikin odottamista jälleen. Ajatukset risteilivät päässäni, mutta toisaalta, nyt pääsimme jälleen pienen askeleen eteenpäin. 

Viikon päästä tein pikavisiitin keskussairaalan labraan. Verikoe ja mimmi ulos, kaikki kolme minuuttia. Minulle oli kerrottu, että tulokset ovat todennäköisesti valmiit jo seuraavan viikon alussa. Soittelin malttamattomana lapsettomuuspoliklinikalle, mikä tulos olisi ollut, aloitammeko lääkityksen. Sain kätilöltä puhelun kuitenkin vasta torstaina, kyseessä oli eri kätilö kuin hän, joka minulle oli alunperin soittanut perään ja kysellyt miksemme olleet verikokeessa käynyt sekä ehdottanut lääkitystä. Tämä kätilö, joka nyt soitti, kertoi että ovulaatio on tapahtunut ja voimme jatkaa lääkärin ohjeen mukaan, loppu vuosi ovulaatiota testaillen sekä makuuhuoneen aktiviteetteja näin samoina päivinä. MITÄ IHMETTÄ??

Hämmennyin ja turhauduin todenteolla, miksi he olivat sitten soittaneet ja ehdottaneet lääkityksen aloittamista? Eihän tämä voi olla totta. Kätilö sanoi, että on keskustellut lääkärin kanssa ja he olivat tulleet tähän päätökseen. Vaadin häntä katsomaan minun tietojani, että miksi ihmeessä meitä pompotellaan tällä tavoin? Kätilö totesi, että hänellä ei valitettavasti ole minun papereitani edessään, kun on eri huoneessa. Anteeksi, eikö tiedot nykypäivänä ole sähköisessä muodossa? kyseenalaistin myös kätilön perehtyneisyyden minun asioihin, miten tämä on mahdollista? Vaadin, että lääkäri, tämä naistentautien ylilääkäri soittaisi minulle. Halusin keskustella asiasta hänen kanssaan.

Sain kuin sainkin puhelun vielä samana päivänä, jossa lääkäri totesi, että heillä oli sattunut kömmähdys ja lääkäri luuli, että olin ollut labrassa sisätutkimusta seuraavassa kierrossa, niin kuin unelmatilanteessa olisi käynyt. Näin ei kuitenkaan ollut, olihan minulla ollut jo useat kuukautiset tässä välissä. Eli näin maalaisjärjellä ajateltuna, joku ei ollut perehtynyt asiaani tarpeeksi. Harmitti valtavasti.. Lääkäri kuitenkin totesi, että voin aloittaa lääkityksen. Lääke olisi letzotrol, hän kertoi, ettei tulisi ihmetellä, että lääke on suunnattu rintasyöpäpotilaille, mutta ei huolta, minulla ei sitä ollut. Vaan tämä on yleisesti ovulaation vahvistamiseksi käytetty lääke. 

Totesin lääkärille puhelun lopussa, että miten tällaista voi käydä? Eikö hän ymmärrä miten isosta asiasta on kyse? Hän pahoitteli asiaa ja sanoi, ettei voi asialle enää mitään. Kyllä, sen minä ymmärsin, mutta sanoin toivovani, ettei kukaan muu joudu kokemaan samaa. Mitä jos olisin ollut arempi kyseenalaistamaan kätilön ohjetta? Enkä olisi vaatinut, että asiaamme perehdytään paremmin? Totesin lääkärille, että tuntuu kuin tämä olisi teille ihan liukuhihna hommaa, johon, kyllä, naistentautien ylilääkäri totesi, että tämä on liukuhihna työtä, yksi sisään ja toinen ulos. Pohdin tätä myöhemmin blogipostauksessani, miten meidän jokaisen tulisi omaan työhönsä suhtautua.

Lopputulema oli kuitenkin se, että aloitan seuraavassa kuukautiskierrossa, kierron kolmas päivä letzorolin ja syön sitä 3-7 kiertopäivät. Ja lääkityksen jälkeen olisi makuuhuoneessa tapahduttava muutakin kuin nukkumista, vähintään joka toinen päivä. Ei kuitenkaan joka päivä, koska muuten siemennesteen laatu heikentyy.. Näillä ohjeilla nappia naamaan ja peitto heilumaan. Sekä toivomaan parasta!

 

Suhteet Rakkaus Raskaus ja synnytys