Herkkua on siinä monenlaista
(Tämä voisi olla jonkun joulupuuro.)
Lienee tunnustuksen paikka. Hyvistä aikeistani ja mahtavasta jouluvalmistelukalenterista huolimatta jouluvalmisteluni ovat seuraavalla tolalla:
- Joulusiivous etenee siten, että meillä käy vielä kerran ennen joulua ulkopuolinen siivooja ja jatkoa mietitään ensi vuoden puolella. Tänään vauva hengaili keskenään hetken pinnasängyssään hereillä, sain sillä aikaa vihdoin oman huoneeni keskilattian tyhjennettyä ja huoneeni imuroitua. Yritän unohtaa dominopalapelin, joka asunnossamme tällä hetkellä vallitsee: jos tuon saisi pois tuolta niin tuon voisi viedä tuonne ja nuo laittaa tuonne jos noita ei olisi tai ne saisi vietyä varastoon…
- Joululahjoista suurin osa on ostamatta. Montaa minun ei tarvitsekaan hankkia, ja ideoitakin on, joita pyörittelen päässäni loputtomiin. Ensi viikolla on varmasti jo virka-aikaankin tunkua kaupassa, toki voisin tehdä yöllisen ekskursion Kannelmäen Prismaan, mutta en taida viitsiä. Lauantaina on Myyrmäessä joulutori, sieltä voisin käydä etsimässä inspiraatiota.
- Koti on saanut osansa joulukoristeista. Keittiön pöydälläkin lainehtii glitterhelmiä, joista oli tarkoitus tehdä koristeita lyhtyyn laitettavaan minikuuseen. Tämän vuoden joulupallo on sentään jo ostettu. Tai oikeastaan se on kuumailmapallo, jotain josta muistamme ensimmäisen joulun yhdessä poikamme kanssa.
- Joululaulut soivat lähinnä päässä, ja tietysti kauppakeskuksissa. Perjantaina olisi todennäköisesti ihana joulukonsertti, mutta en tiedä jaksammeko lähteä. Kauneimmat joululaulut saattavat nekin jäädä tänä vuonna väliin, kevyttä väsymystä ja yhä uudelleen alkavaa flunssaa kun on täällä ilmassa. Kuuma mehu on silti edelleen ihan hyvä juoma, etenkin päivän sokeripommin eli vadelmamunkin kaveriksi.
- Tarkistin pakastimeen unohtuneen piparkakkutaikinan tilanteen. Parasta ennen meni marraskuussa. Ei siis millään tavalla liian myöhäistä rakentaa siitä piparitaloa. Oma piparkakkutaikina on tekemättä, mutta aatonaattoon on vielä yli viikko aikaa.
- Voisin nytkin väkäillä pojan ristiäisten kiitoskorttia yhdistettynä joulutervehdykseen. Sen sijaan olen alkanut ahdistua postiluukun kolahduksista ja saapuvista joulukorteista. Onneksi Myyrfoto on tähän asti toimittanut painotuotteet päivässä, pitäisi vaan varata hetki aikaa Gimpin kanssa askartelulle ja viedä kortit tekoon.
Olemme siis ehtineet jouluvalmistelukalenterin seitsemänteen osaan. Tässä vaiheessa haluan onnitella kaikkia, jotka ovat ehtineet toteuttaa yllämainitut asiat tai eivät ota asiasta ollenkaan niin suurta stressiä kuin minä.
Lupasin tehdä lanttulaatikon yhteiseen joulupöytään. Saa nähdä millaisen itkun saan siitä aikaiseksi. Unohdin ostaa lantut, viime vuonna oli jäljellä enää vain pieniä, joista meni liikaa hukkaan. Sinänsä lanttulaatikon valmistus ei ole mittava urakka ja äidiltä peritty resepti on saanut jatkokseen valmistuskommentteja: ”Valkoinen suorakaide/soikea vuoka tuli ihan täyteen, olisi kannattanut laittaa kahteen (turposi vielä uunissa).” Jonain vuonna yritin käyttää valmista lanttusosetta, mutta se ei ollut mielestäni tarpeeksi pehmeää.
Tästä pääsemmekin jouluvalmistelujen toiseksi viimeiseen vaiheeseen eli jouluruokaan. Kenties molemmista perheistä löytyvien karjalaisten juurien takia perheidemme joulupöydät ovat kohtuulliset yhteneväiset. Olen siis hyvällä ruokahalulla nauttinut perinteitä myös miehen perheen joulupöydässä. Omituisuuksiakin olen sinne ujuttanut: meillä tarjottiin joulupöydässä ananasta, joten pidän huolen siitä että pakkaan ananasrengaspurkin mukaan matkaan, kun lähdemme joulunviettoon. Sisareni kanssa tiputimme jo aiemmin pois isäni suosikit eli höyrytetyt pakasteherneet ja lämmitetyt, kuivatut luumut.
Muuten mennään varsin perinteisellä linjalla: kinkku, laatikot, rosolli. Karjalanpiirakoita on ollut ja ollut olematta. Joskus on juotu viiniä ruuan kanssa, mutta ei läheskään aina. Elämässäni ennen miestä, mökkijouluina ruualla nautittu kuohuviini sai juhlijan sammumaan hyvin pian lahjojen avaamisen jälkeen.
Tänä vuonna ajattelin panostaa kaloihin ja jälkiruokiin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että olen ostanut kaksi purkkia silliä, jotka sopivat ruoka-allergioideni kanssa, ajatellut kalatiskiä, pistänyt kirjanmerkkeihin joululimpun ja skagenin reseptin sekä painostanut miestä tekemään jouluisen juustokakun. Reseptit ovat Pirkka-lehdestä, tosin juuri ne kaksi minulle mieluisinta reseptiä eivät olleet uusimmassa lehdessä, vaikka kannessa oli juustokakun kuva ja Vappu Pimiäkin mainosti omia jouluherkkujaan. Onneksi ne löytyivät kohtuullisen helposti netistä.
Suklaa saa pojan vatsan elämöimään, joten joulukarkeissa pitäytynen vanhoissa klassikoissa eli englannin lakuissa ja vihreissä kuulissa, jotka ovat jostain taka-alalta nousseet viime joulujen suosikeiksi, nuo monen inhokkikarkit.
Taisin nähdä jo viime yönä untakin rosollin ”kastikkeesta” eli punajuurivärillä värjätystä kermavaahdosta. Joulu, oi joulu!
En ole koskaan tehnyt jouluruokia kokonaan itse. Ennen miehen tapaamista vietimme monta joulua mökillä, jossa ruoanlaitto on uunin osalta miltei mahdotonta. Ruokia tehtiinkin milloin veljen luona, milloin systeri raahasi niitä kaupungista ja milloin minä lorottelin kermaa ja vuolin voita valmislaatikoiden päälle. Olisi tavallaan hauskaa (jonain muuna jouluna) rakentaa joulupöytä kokonaan itse. En silti usko, että luopuisin perinteisistä vaihtoehdoista. Saattaisin vähän jakaa asioita eri aterioille, ettei kaikilla tarjottaisi koko kattausta vaan joskus olisi tosiaan enemmän kalaa tarjolla ja toisena hetkenä jotain muuta.
Me emme vietä koko joulua kotona, itse asiassa en vielä tiedä, millaisia osia siitä missäkin vietämme. Jonain vuonna minä haluaisinkin pysyä koko joulunpyhät samassa paikassa, panostaa oikein tosissaan jouluvalmisteluihin ja sitten nauttia siitä, että voisin yöllä veistää vielä pari siivua joulukinkkua. En vain tiedä, mikä paikka se olisi, mihin mahtuisimme kaikkien läheisten kanssa, mihin saisin houkuteltua heidät joiden luokse tänäkin jouluna matkaamme.
Mitä teidän joulupöydästänne löytyy? Arvuutellaanko teillä monentenako päivänä joululaatikot vihdoin loppuvat vai söisitkö jouluruokaa vaikka ympäri vuoden? Tehdäänkö kinkun lopuista uutena vuotena pizzaa – vai onko kinkku kenties jätetty jo pois valikoimista?