Lihaskipu – normaalia vai ei?

Lihasarkuus treenin jälkeen ei ole mikään uusi asia. Pitkän tauon jälkeen aloitettaessa on tyypillistä vetää esim. jalat niin maitohapoille ettei käveleminen onnistu kunnolla pariin päivään. Tyypillistä on myöskin se, ettei lihasarkuus ala heti treenin jälkeen vaan viiveellä, esim. seuraavana aamuna sängystä noustessa huomaa, ettei askellus taitukaan entiseen malliin.

Minulle lihasarkuus on sitä, että tunnen treenin lihaksissa. Että ne ovat arat ja käytettäessä tuntee, miten lihas liikkuessaan kipuilee. Lihasarkuus on sekä inhottavaa että miellyttävää, tietää tehneensä jotankin kunnolla. Kannattaa kuitenkin myös kurkata, ettei lihasarkuus ole mitenkään välttämätöntä edes voimaharjoittelussa ja ettei sitä välttämättä tule kuin treeniohjelmaa vaihdettaessa. Itselläkin oli jossain vaiheessa sellainen olo, että jos treenistä ei tule yhtään kipeäksi, en selkeästi ole treenannut tarpeeksi.

Vedettiin keskiviikkona hyvä treeni PT:n kanssa. Lihasarkuus alkoi hiipiä eilen puoliltapäivin ensin olkapäihin, valuen siitä sitten muihin treenattuihin lihaksiin. Tätäkin kirjoittaessa tunnen juilintaa rintalihaksissa. Tyypillistä, tuttua, ehkä kiusallista, muttei niin kovin karmivaa. Mikä sitten on?

2013-08-05 18.47.28.jpg

En muista nuoruudestani sellaista lihaskipua, jota olen joutunut viime vuosina kokemaan. Se tulee tyypillisesti runsaallakin viiveellä. Esimerkiksi boulderoinnin jälkeen sain lillua yhden kokonaisen päivän iloisissa fiiliksissä, kunnes sitä seuraavana yönä kivut alkoivat. Olimme siis treenaamassa sunnuntai-iltana, kivut alkoivat maanantain ja tiistain välisenä yönä. Tuolloin ne keskittyivät vatsa- ja selkälihaksiin ja olivat niin voimakkaat, että ne valvottivat.

Kevään ensimmäisen kiipeilykerran jälkeen kipu alkoi käsivarsissa vuorokauden viiveellä. Se ei tunnu lihaskivulta vaan muistuttaa enemmän särkyä, vähän sen tyyppistä kuin korkeassa kuumeessa, joka tuntuu luissa ja ytimissä (eli ainakin nivelissä), eikä ole millään tavalla liitännäinen siihen, käytetäänkö lihasta sillä hetkellä vai ei. Tuolloin auttoi sauna.

Toukokuun sairastelun jälkeen kävin salilla reilun kahden viikon tauon jälkeen. Viime töikseni kiskoin ihan kevyillä painolla vatsalihasrutistuksia laitteessa. Normaalien sarjojen sijaan taisin tehdä putkeen 80-90 liikettä. Ne tuntuivat, mutta syke ei juurikaan noussut, eikä treeni tuntunut pahalta. Seuraavana päivänä ajattelin tehneeni vähän liian kevyen treenin, koska en jäykistellyt juuri mistään.

Vatsakipua muistuttava tunne alkoi noin vuorokausi treenin jälkeen. Se keskittyi ylävatsan alueelle, joten pitkään ajattelin voivani jostain syystä huonosti. Kipu alkoi kermakakkua syödessä laulukeikan jälkeen, mutta en todellakaan pidä kakkua syyllisenä, koska ruoansulatukseni oli kunnossa. Ehkä laulaessa käytetyt lihakset alkoivat sen jälkeen ilmoittaa niihin kohdistuneesta rasituksesta?

Vatsan lihakset reagoivat paineluun ja hierontaan, ja suljin pois muut vatsakipua aiheuttavat vaivat (koska onhan noita umpisuolet ja mitä vielä). Ilta sujui kuitenkin kohtuullisen leppoisasti, välillä pystyin rentoutumaan niin, että kipukin unohtui.

Kunnes se herätti minut seuraavana yönä. En meinannut millään löytää mitään asentoa, jossa olisi hyvä olla. Ei ollut väliä olinko vatsallani vai selälläni vai kyljelläni. Lopulta taisin olla toinen jalka seinällä, että sain taas unen päästä kiinni. Kipu oli jäljellä vielä seuraavana päivänä ja siitä se hiljalleen laantui. Ruoansulatuksessa ei edelleenkään ollut ongelmia, ja esim. allergisista vatsaoireista kärsineenä en voinut yhdistää tuota kipua vatsavaivoihin, vaikka se selkeästi keskittyikin ylävatsan alueelle.

2014-05-20 18.05.14.jpg

On vaikea sanoa, mikä johtuu mistäkin. Olen tietysti vanhempi kuin aiempina aktiivisina liikkumiskausinani, mutta sieltä en muista mitään muuta edes lähelle tuota muistuttavaa kuin penikkakivut. Lihasten palautuminen on kenties hidastunut, ehkä aineenvaihdunnan myötä, ja esimerkiksi eilen tunsin askeleeni varsin raskaaksi keskiviikon treenin jäljiltä. En varsinaisesti kokenut lihaskipua muualla kuin yläkropassa, mutta liikkeissä oli tiettyä tahmeutta ja tuntui kuin en saisi kuljetettua tarpeeksi happea lihaksille.

Sukurasitteena on fibromyalgiaa ja sen mahdollisuutta aina välillä mietin, mutta en ole kokenut tuntevani kipuja jatkuvasti, joten en kuitenkaan asetu täysin oirekarttaan. Kilpirauhasen vajaatoiminta saattaa aiheuttaa lihaskipuja ja lihasten palautumisen heikkenemistä, vaikka kaikki eivät niin oireilekaan. Koska tämäntyyppinen liikunta on ollut tässä kohtaa vasta näin lyhytaikaista, ei minulla oikein ole tietoja, mihin verrata. PT sanoi, että vatsalihaksia olisi vaikea saada noin juntturaan, mutta tiedän niiden olevan huonossa kunnossa. Treenini on tarkoituksella kohdistettu alavartalossa muualle kuin etureisiin, mutta en ekojen treenienkään jälkeen ollut jaloistani samantyyppisesti kipeä, vaikka esimerkiksi portaiden askellus oli tuskaa.

Minkälaisia lihaskipuja teillä muilla on?

Hyvinvointi Liikunta Mieli Terveys
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.