Näistä päivistä nautin (paitsi välillä)

Hoitovapaan plussia ja miinuksia.

+ Voi notkua yöpaidassa pitkälle päivään.

– Sitten kun pitäisi lähteä johonkin, on pesullakäynti pelkkä ärsyttävä velvollisuus. Kiireen keskellä pohdinnassa ripsiväri vai vaipanvaihto lapsen etu voittaa aina. Ja jos ei käy suihkussa heti, kun lapsi nukahtaa päiväunille, ei myöhemmin enää uskalla, koska sitten lapsi saattaa jo herätä koska tahansa.

+ Saa nähdä kavereita päiväsaikaan.

– Kaverin lapseen iskenyt vatsatauti.

+ Aikataulut ja rutiinit pitävät päivän rytmissä.

– Aina tuntuu, että on väärässä paikassa, tai vähintään kesäajassa. Olisi jo pitänyt syödä tai nukkua tai ulkoilla. Joskus jokin muutos onnistuu, välillä ei. 

+ Saa olla päiväsaikaan ulkona.

– Vähintään parvekkeella nukuttamassa lasta. Uloslähteäkseen taas pitäisi muistaa pukea päivävaatteet ja monta kerrosta molemmille. Välillä liian vaivalloista.

+ Voi tehdä omiakin asioita kotona. 

– Valitettavasti niihin ei tunnu kuuluvan koneella notkuminen. Kirjan lukeminen, ehkä. Lasta ei haittaa ollenkaan tavaroiden järjestely tai pyykkien laittaminen, kokkaus tai leipominen (vaikka jaloissa pyöriikin), mutta yritäpä istahtaa tai pötkähtää niin ei. Blogin päivitystahtikin hidastui heti, mutta lupaan petrata asiassa.

+ Kasvava lapsi harjoittelee puhumaan.

– Jos päivän ainoa toisteltava sana on haarukka, alkaa pikkuhiljaa päässä viirata.

+ Iltaisin on kiva mennä harrastuksiin.

– Tähän en oikeastaan keksi miinusta. Toimistopäivän jälkeen tuntui tylsältä jättää mupetti kotiin, mutta nyt taas kirmaan mielelläni laulutunneille.

+ Kotona on vähemmän herkkuhoukutuksia.

– Päivien rakenteen takia herkuttelu tuntuu tärkeämmältä kuin toimistolla, jossa oli helpompi pitää järkevä ruokarytmi. Kotona tulee myös koluttua kaikki kaapit ja keksittyä erilaisia naposteltavia.

+ Voi suunnitella irtiottoja arjestaan.

– Surettaa jo etukäteen olla erossa miehestä. 

+ Tietää, ettei hoitovapaa jatku ikuisesti.

– Tietää, ettei hoitovapaa jatku ikuisesti.

 

Niin että nauti nyt. Prkl.