Vihdoin ja viimein sain neulottua loppuun jo viime talvena aloittamani totoro-lapset, jotka tumppujen saajan eli tyttäreni toiveiden mukaan saivat sateenkaarenkirjavan värityksen. Tekaisin violetti-harmaat totorot itselleni reilu vuosi sitten, ja tytär tahtoi myös sellaiset. Aloin kyllä kutomaan niitä heti, kun olimme löytäneet sopivaa sateenkaarilankaa, mutta jotenkin työ ei sitten edennyt suunnitelmien mukaan. En vain millään saanut aikaiseksi, ei siinä sen kummempaa. Jotenkin vain ei jaksanut keskittyä tuollaiseen kuvioneulontaan, vaan olisi tehnyt mieli vain väsätä jotain sellaista, mitä voisi tehdä vaikka leffaa katsellessa. Päätin kuitenkin, että en aloita uutta neuletta ennen kuin nämä ovat valmiit. Ja nyt ne sitten viimein ovat, joten huomenna voisikin mennä lankakauppaan.

Oikeastihan näissä totoro-lapasissa pitäisi olla pienet totorot myös peukaloissa. Kerran sellaiset jo tehneenä päätin päästää itseni helpommalla ja neuloin ne yksivärisiksi. Ei niistä tainnut ihan samankokoisetkaan tulla näköjään, mutta ei se käyttöä haittaa. Lapasten sateenkaarivärityskään ei mennyt ihan laskelmien mukaan. Oli nimittäin tarkoitus, että värit menisivät suunnilleen samalla tavalla molemmissa lapasissa. Niinpä aloitin molemmat samalla turkoosinvihreällä sävyllä olettaen, että väri muuttuisi yhtenevästi molemmissa tumpuissa. No, niin ei sitten ollutkaan, vaan värisävy vaihtui yhtäkkiä juuri päinvastaiseen suuntaan kuin aiemmin. Niinpä lapaset ovat nyt vähän omaperäisemmän näköiset myös tästä syystä.

Pääasia, että tytär on tyytyväinen. 🙂