Viikon ensimmäinen työasu näytti tänään tältä. Ensimmäinen se on siitä syystä, että alkuviikko meni kotona sairastaessa melkoisen mahakivun kourissa. Mutta nyt se on selätetty ja arki jatkuu taas normaalisti. Tarkoitukseni oli toteuttaa tämä asu jo tiistaina (joka on viikon ensimmäinen opetuspäiväni), kun sen maanantai-iltana mietin valmiiksi. Joskus nuo mielikuvat ja suunnitelmat tuntuvat päässä paljon paremmilta kuin miltä sitten oikeasti näyttävät, mutta tähän asuun olen kyllä erittäin tyytyväinen. Se näyttää itse asiassa paremmalta kuin olin ajatellut. Joskus näinkin päin.

Pinkki neulenuttuseni on useamman vuoden takainen ostos henkkamaukalta, mutta se ei kuitenkaan ole päätynyt päälleni kuin muutaman kerran. Aiemmin karsastin hieman tuota väriä, mutta hiljalleen olen sitä oppinut käyttämään. Nyt hommattuani tuon huivin, missä myös on pinkkiä, sai vanha nuttuni oivan kaverin, vaikka en huivia juuri tämä vaate mielessäni ostanutkaan. Asustamisen vaikeus oli nimittäin yksi niitä syitä, miksi tämä neuletakki oli jäänyt hyvin vähäiselle käytölle. Toisena syynä on se lyhyt mitta, minkä vuoksi sitä ei voi yhdistää monenkaan ala-osan kanssa, ilman että nuttusen ja alaosan väliin jää ”tyhjää”. Ratkaisu ongelmaan olikin yksinkertaisempi miltä se ensin tuntui, nimittäin mekko. Joo, ei vaan tullut aiemmin mieleen, vaikka aika tavallinen ratkaisuhan tuo on monelle. 😀 Lisäksi tämä vaate toimii mulla parhaiten niin, että jätän sen auki. Tämäkin oli ihan uusi oivallus, sillä aiemmin olin käyttänyt sitä vain kiinni – koska siihen kuului vyötärölle solmittava nyöri. Otin siis nyörin nutusta pois ja napitin vain pari ensimmäistä nappia, ja eikös nuttu näyttänyt heti paremmalta. Jännää…

Lopuksi vielä pieni tilannekatsaus tämän vuoden ostolakkoprojektiini.

Kuukausi alkaa olla takana, eikä kyllä ole ollut mitään vaikeuksia pysyä ruodussa. Mitään shoppailuhimoa ei ole vielä ilmennyt, enkä ole tuntenut esim. tarvetta saada jotain tietynlaista vaatetta itselleni. Helpoksi homman on varmasti tehnyt se, että en ole astunut sisään yhteenkään vaatekauppaan. Enkä selaillut nettikauppojen tarjontaa. Kävin kyllä kerran kirpparilla tyttären kanssa, mutta en bongannut sieltäkään mitään ostamisen arvoista. Lisäksi selasin myös H&M:n kevätkuvaston läpi, ja onnekseni se oli täynnä pelkästään sellaisia värejä ja malleja (jos mustaa ei siis lasketa), mistä en pidä lainkaan. No joo, oli siellä pari ”ihan ok” -vaatetta, mutta sellaisia en aio ostaa enää tämän ostolakkovuoden jälkeenkään.