Erilainen limainen vappu
Paikallisen juhlahumun puuttuessa ei ehtinyt paljon ikävöimään perinteisiä vappuriehoja, vaikka somesta näki kavereiden juhlivan useatta päivää yhtä lempijuhlistani. Täällä vappua ja toukokuun ensimmäistä ei erityisemmin juhlita, ja vaikka työläisten päivä on pyhäpäivä, se on vain yksi sellainen muiden joukossa. Paikallisten ja muiden ulkkareiden mielestä oli erityisen jännä kuulla, kuinka suuri tapahtuma vappu on suomalaisille. Miten tästä päivästä on tullut suomalaisille niin tärkeä? Miksi opiskelijat tätä juhla-aikaa niin innokkaana odottavat? Minusta on ihanaa, että vappu on kaikkien juhla: pienten lasten, nuorten, opiskelijoiden, nuorten aikuisten ja vanhempienkin kevään ja kesän odotuksen aikaa.
Vaikka opiskelijavappujen määrä ei ole loputon, oli mukava viettää erilaista vappua ulkomailta käsin. Koska vappuhumua ei voinut aistia Liman ilmapiiristä, päätimme silti tehdä parhaamme, jotta saataisiin jonkinlainen juhla aikaiseksi. Torstaina saimme kutsun yhden tutun suomitytön luokse, jonne kokoonnuimme yhteen muiden paikallisten suomiulkkareiden kesken, ja pidimme huikeat vappusitsit! Tarjolla oli tietysti Finlandiaa snapseiksi, ja juhlatunnelman kohottamiseksi lauloimme perinteisen opiskelijan laulukirjan sävelmiä. Ruoka oli hyvää, seura sitäkin parempaa ja fiilis katossa! Sitseiltä jatkoimme baariin, jossa tapasimme muita kavereita ja bailattiin aamukuuteen asti.
Monipäiväiset vappujuhlinnat jäivät kuitenkin väliin tänä vuonna, koska oli treenattava sunnuntaita varten. Heräsimme eilen aikaisin neljältä, muiden talon juhlijoiden palatessa pippaloistaan hiprakoissaan, ja lähdimme viiden hengen porukalla Wings For Life-tapahtumaan. Kyseessä on juoksu, jolla kerätään varoja heille, joilla ei ole mahdollisuutta lähteä liikkeelle. Tapahtumassa on erikoista se, ettei loppua ole vaan juosta saa niin pitkään kunnes kirittäjä ottaa kiinni. Voittajat juoksivat lopulta yli 78 kilometria!
Starttasimme siis maailmanlaajuisesti yhteensä 72 tuhannen muun kanssa samaan aikaan, Liman aikaan kuudelta aamulla, ja juoksimme yhdessä kymmenisen kilometriä. Fiilis oli aivan huikea: lähtölaukaus oli Parque de Aguasin puistossa, jossa musiikki pauhasi parhaimpien diskojen tyyliin, ja sain huikeat kiksit siitä tunnelmasta. Juoksuun lähdettyämme matkan varrella oli katusoittajia ja tsemppareita, ja juoksimme yhdessä paralympialaisurheilijoiden kanssa. Vieressämme myös juoksi pitkään mies jalkaproteesin kanssa, ja hän jopa kiritti meitä! Vaikka en koe itseäni erityisen hyväksi juoksijaksi, askel kulki yllättävän kevyesti ja tuntui, että olisin voinut jatkaa vielä jokusen kilometrin helposti. Juoksu oli ehdottomasti parhaita kokemuksia, mitä Limassa olen kokenut tähän mennessä.
Valitettavasti Liman vappuhumun keskellä minulta myös onnistuttiin varastamaan puhelin kolmen muun kaverini lisäksi, eikä minulle jäänyt paljon kuvia käteen vapusta. Onneksi sain hommattua uuden puhelimen jo lauantaina ja vaikka surettaa edellisen menetys, olen ainakin taas takaisin sivilisaation parissa!
Pus