Kandilaiffii feat. sushimättö

Sushiparatiisi löydetty! Olin eilen ensimmäistä kertaa lounaalla ystäväni kanssa Pohjoisen Rautatiekadun Konnichiwassa ja pakko sanoa, etten ole pitkään aikaan syönyt yhtä hyvää sushia. Ravintolan lounasbuffet oli täynnä erilaisia nigireitä ja sashimeita ynnä muita herkkupaloja. Meninkin ruoan määrästä ihan sekaisin ja perinteisesti söin itseni niin täyteen, etten jaksanut mitään koko iltapäivään. Sushiähkyissä siis kirjastoon tuskailemaan.

Sain loppusyksystä erikoisluvan kandiohjaajaltani, että saan tehdä kandin ennen vaihtoa kunhan sitoudun saamaan kaiken valmiiksi helmikuun loppuun mennessä. Tavoitteet korkealla olen työstänyt kandiani joulusta lähtien ja nyt voin vihdoin sanoa, että olen jo voiton puolella! Kirjasto on toiminut viimeisimmät viikot toisena kotinani, ja myönnän oleeni aikamoinen erakko sekä hirveä feidari viime aikoina. Useimmat bileet ovat jääneet juhlimatta, mikä tietenkin harmittaa koska pian en näe kavereita pitkään aikaan. 

Jos joku siis ajattelee että opiskeluelämä on aina sitä huigeet megaopiskelijalaiffii ja megasuperbiletyst, niin yhtälailla siihen kuuluu ajoittaiset törkeät työmäärätkin (ainakin tällaisille laiskoille viivyttelijöille). Ihmeellisesti ne kodin siivoamiset, pyykin raivaamiset, kuvien selailut ja treenisuunnitelmat tuntuu paljon tärkeämmiltä asioilta, kun töiden dedikset ja tenttiviikot lähestyy. Näköjään blogin perustaminenkin tuntuu silloin hyvältä idealta.

Onneksi tänään saa ystävänpäivän kunniaksi vähän rauhoittaa tahtia ja illaksi aion erään ihanan tyttösen synttärikekkereille. En malta odottaa ♥

Ja hei, kyllä se siitä. Kyllä sitä ehtii. Aina voi uusita. 

Hyvää ystävänpäivää, pus