Adios chicas

Lauantai-ilta meni fiilistellessä lähtöä yhdessä ihanien tytsyjen kanssa. Tuntui hienolta, että suurin osa kutsutuista typyköistä oli päässyt mukaan ja sama poppoo lähti vielä jatkopaikallekin (varmaan ilmaisen skumpan perässä).

Eerikinkadun Pueblossa olen käynyt aiemminkin, enkä tälläkään kertaa pettynyt meksikolaisbaarin tarjoiluun. Alkuun oli suunnitelmissa, että oltaisiin yhdessä ruokailtu ja siitä jatkettu juomalinjalla, mutta myöhäisen lounaan takia keskityin itse lähinnä tuijottelemaan muiden annoksia pieneltä etäisyydeltä. Tacoannokset näyttivät aivan mielettömiltä ja nappasimpas ehkä kaverin lautaselta pari ravunpyrstöä. Tarjoilijat järjestivät meille superhyvä sangriaa listan ulkopuolelta, mutta omaksi illan lempidrinkiksi valikoitui Mexican mule, tequila-pohjainen inkivääriolutjuoma.

Jatkoille päädyimme Prestoon, minne ystäväni oli järjestänyt meille pääsyn VIP-tiloihin ja ilmaisen sisäänpääsyn. En ole pitkään aikaan ollut ulkona Helsingissä ja pohdimme yhdessä muiden kanssa, minne porukka nykyään lähtee radalle. Lauantai-illaksi kaupunki oli nimittäin rauhallinen ja hiljainen. Meno jatkui meilläkin suhteellisen rauhallisena ja pikkuhiljaa me vanhukset aloimme kotiutua omiin koloihimme yhden jälkeen.

Mukavinta illassa oli, että pojat oltiin kerrankin jätetty kotiin ja pääsimme kunnolla juttelemaan tyttöjen juttuja keskenämme. Eihän niissä kavaljeereissa mitään vikaa ole, mutta keskustelu on tietyllä tavalla paljon avoimempaa ja syvällisempää kun pääsee olemaan aidosti omia itsejään ilman tyttö-/poikakavereiden huomioimista. Itse ainakin nautin mielettömästi tällaisista tyttöjen illoista. Ja eiköhän ne pojatkin nauti vapaailloistaan meistä silloin tällöin?

Pus