29.12.2017 lindalauriina

2017

Oon viettänyt pientä sometaukoa ja joululomaillut oikein perinteisen kaavan mukaan tässä nyt reilun viikon verran. Oon syönyt hyvin, ollut perheen ja ystävien kanssa. Tänä vuonna en saanut jouluruuilla itteäni ähkyyn, mikä on kyllä miusta mainitsemisen arvoinen suoritus! Jotain on opittu edellisvuosien joulupöytien ruokaövereistä. Viikko on mennyt ihan sikanopeesti, mutta silti tuntuu, etten oo kirjottanut blogia nyt ikuisuuteen. Ja onhan tässä vaikka mitä tapahtunutkin postaustauon aikana! Ensimmäisenä nyt ainakin tämä Lilylle muutto. Bloggailin omalla verkko-osoitteella WordPressissä jokusen tovin, mutta nyt tuli sellainen olo, että kaipaan ympärille jonkin yhteisön. Tykkään Lilyn visuaalisesta ilmeestä ja meiningistä muutenkin; bloggaajat keskustelee keskenään ja kannustaa toisiaan, on sellainen hyvä henki. Toivottavasti myös työ viihdytte täällä Lilyn puolella!

Toisena joulukuun ansiona on se, että miehän menin valmistumaan! Oon nyt ihan oikee musiikkipedagogi; laulunopettaja ja musiikin ohjaaja. Olisin vähän toivonut jonkinlaista valmistumisseremoniaa, edes pienenpientä kahvitushetkeä tai todistuksenjakoa mutta näköjään ei enää ammattikorkeakoulussa. Valmistuminen tapahtui siis niin, että lähetin netissä tutkintotodistushakemuksen ja todistus postitettiin miulle kotiin. Lähdin joulun viettoon ennen kuin todistus ehti kolahtaa postiluukusta eli en oo vieläkään nähnyt sitä fyysistä paperinpalaa, jossa kerrotaan miun olevan valmistunut. Sen takia tämä tuntuu vieläkin vähän hämärältä koko valmistumishomma.

Kolmantena joulukuun juttuna oli ehdottomasti kihlautuminen. Minnuu kosittiin joulukuun 14. päivä ja vastasin tietysti myöntävästi. Uuden vuoden aattona juhlitaan sitten perheen ja ystävien kesken meidän kihlajaisia, meidän 5-vuotispäivää ja siinä sivussa myös sitä miun valmistumista. Ainiin ja onhan siinä vielä se uusi vuosikin! Näistä juhlista tulee varmasti jonkinlaista postausta sitten jälkikäteen. 🙂

Nyt kun tätä vuotta on jäljellä enää muutama hassu päivä ajattelin, että vois olla sopiva paikka miettiä että mitäs kaikkea sitä tapahtuikaan tämän vuoden aikana. Kokonaisuutena vuosi 2017 oli melko hyvä miun osalta! Se oli ensimmäinen vuosi hetkeen, kun olin pääasiassa terve eikä vatsakivut hallinneet elämää. Se oli vuosi, jona opin paljon kärsivällisyydestä. Se oli vuosi, jona aloin ymmärtää, että töiden tekemisen ei tarvitse tarkoittaa loppuunpalamista. Se oli vuosi, jolloin haaveilin paljon.

Tammikuu