Hyggeilevä esteetikko

Nyt kun blogi on ollut ulkona jo muutaman viikon, voisi olla aika esitellä kuka näitä tekstejä täällä kirjoittaa.

Olen Linda Arola, 23-vuotias jyväskyläläistynyt joensuulainen ja elelen pienessä kerrostalokolmiossa poikaystäväni ja meidän ihanan Leo-kissan kanssa. Opiskelen laulunopettajaksi, ja valmistuminen häämöttää jo muutaman kuukauden päässä.

Vapaa-aikanani joogailen kotona, käyn salilla, lenkkeilen satunnaisesti, selailen sisustuslehtiä ja tuijottelen Greyn anatomian uusintoja noin viidettätoista kertaa. (Toivun edelleen Derek Sheperdin kuolemasta.)

Inspiroidun sisustusideoista, ”lifehackseistä” ja uusista resepteistä. Pinterestissäni on kymmenittäin uusia kokeiltavia juttuja, mutta monesti niiden toteutus jää vain ajatuksen tasolle. Olen ehdottomasti tekijätyyppinen ihminen, mutta mietin hyvin paljon sitä, kannattaako tätä ryhtyä tekemään.

Esteettisyys on miulle tärkeää. Meillä kotona on tavarat omilla paikoillaan – jopa useita kertoja päivässä. Tykkään siitä, kun koti on avara ja siisti. Sen takia yleensä siivoilen aina illasta ennen nukkumaanmenoa, ettei aamulla tarvitse herätä sotkuun.

Blogissani kerron kaikesta tästä, ja siitä mitä mieleen juolahtaa. Postauksia tulee muun muassa sisustuksesta, ruuanlaitosta, leipomisesta, opiskelusta ja arjen mietteistä.

Tervetuloa seuraamaan 🙂

 

 

Suhteet Oma elämä

Miten arjesta selviää hengissä?

Hiljalleen viilenevä ilma, henkeäsalpaavan upeat auringonlaskut, lepattavat kynttilänliekit. Karheat neuleet, jotka tuntuu paksulta iholla kesän jälkeen. Höyryävän kuumat kahvikupilliset, joita vasten on mukava lämmitellä käsiä.

Ajatukset kääntyy sisäänpäin. Kaiken kesän sosiaalisuuden jälkeen tuntuukin taas hyvältä olla ihan omassa rauhassa. Mitä minä toivon arjeltani? Mihin haluan suunnata energiani?

Alkusyksyssä on miulle aina sellainen uuden alun fiilis. Resetoidaan, aloitetaan puhtaalta pöydältä. Kevättä tuntuu värittävän aina hirveä kiire, ja kesä menee siinä omalla painollaan, töitä tehden ja välillä lomaillen. Mutta kun elokuu alkaa, tuntuu että aistit virittyy ja alkaa nähdäkin kaiken jotenkin selkeämmin. Vaikkei itse alottaisikaan syksyllä mitään uutta, vaan arki jatkuisi samassa koulussa tai työpaikassa, voi arkeen palaamisesta silti tehdä itselleen mukavaa.

Mie ajattelen niin, että arkea ei kuuluisi elää vain viikonlopusta viikonloppuun, vaan myös niistä ihan tavallisista arkipäivistä pitäisi pystyä löytämään jotain innostumisen arvoista. Ne voi olla hyvinkin pieniä asioita; kahvikupillinen ystävän kanssa töiden välissä, hyvin järjestelty työpiste, mukavat housut, uusi tietokoneen taustakuva, treeni töiden jälkeen, edellisenä iltana valmiiksi tehty ruoka, siisti koti.. Ihan mitä vaan sellaista mistä just sie nautit!

Opiskeluissa ja työelämässä on paljon sellaista, mihin ei voi vaikuttaa. On deadlineja, sovittuja tunteja ja tapaamisia, opiskelu- ja työkavereita, joiden kanssa työnteko ei oikein suju. Ne asiat ovat aina olemassa, ja ikävien asioiden määrä tässä elämässä tuntuu olevan aika vakio. Mutta se, miten sie kestät sen kaiken, on ihan siun suhtautumisesta kiinni. Sie teet itsellesi sellaisen arjen mitä sie elät. Keskitytkö sie murehtimaan sitä tulevaa deadlinea, vai rupeetko vaan tekemään ja palautat sen työn? Jäätkö viikkotolkulla miettimään jotain, mitä se yksi tympeä työkaveri sanoi, vai ajatteletko että ehkä sillä työkaverilla oli huono päivä, annat olla, etkä pilaa omaa päivääsi.

Arjessa jaksaminen on loppujen lopuksi kiinni vain itsestä huolehtimisesta. Päätätkö tänään tehdä jotain, mikä saa siut hyvälle mielelle?

Kiellä itseäsi provosoitumasta, käy kävelyllä, hengitä ja juo kuppi kahvia. Pieniä asioita.

Linda

 

 

 

 

Hyvinvointi Mieli