25,5 neliötä kaupungissa

Hei, minä olen Iida. Linnunpönttö on minun 25-neliöinen kotini ja linnani. Viime heinäkuisessa näytössä ihastuin 20-luvun asunnon fiksuun pohjaan, kahteen ikkunaan, korkeaan tilaan ja hassuihin vanhoihin kaappikomeroihin. Sydän joota pamppaillen unohdin keskittyä varjopuoliin – lasikuitutapettiin, hilseilevään maaliin, tuhruiseen laminaattilattiaan, koteloituihin sähköjohtoihin ja vessan ysärikaakeleihin. Minussa asuva nirsoilija astui kehiin vasta myöhemmin. Ennen muuttoani maalasin ainoastaan vauvankakan väriset ovenkarmit puhtaan valkoisiksi.

Nälkä taitaa kasvaa syödessä. Viimeistään kesälomallani aion tarttua remonttivälineisiin, ja sitä ennen on suunniteltava, ideoitava ja punnittava vaihtoehtoja. Sitä tehdessä on hyvä hieman purkaa ajatuksia blogimuotoon. Siinä toimii tämä paikka, Linnunpönttö.

Vastapainona pikku kaupunkikodilleni toimii merenrannassa sijaitseva sukutorppa. 1800-luvun lopun hirsimökin sähkö- ja pintaremontti on monen kesän mittainen ikuisuusprojekti, mutta onneksi asiaa voi edistää vähitellen ja huone kerrallaan. Sitä ennen voi ihmetellä valoisia kesäiltoja, savusaunan turvallista pimeyttä ja lähistöllä kasvavien lehdokkien huumaavaa tuoksua. 

Linnunpöntössä innostutaan pienistä mutta toimivista tiloista, ollaan enemmän kirpputorihamstereita kuin Kon Mari -minimalisteja ja koetetaan luoda unelmakotia budjetissa pysyen. Tervetuloa mukaan!