Remonttikuulumisia
Se alkoi pienestä. ”Keittiölle vois tehdä jotain.” Irroteltiin kaappeja. Sitten irroteltiin kaakeleita. Sitten kajottiin koko asunnon peittäviin lasikuitutapetteihin. Ja sitten mietittiin, löytyisikö kulahtaneen laminaatin alta lautalattia. Ja lopulta, huomaamatta, pikku keittiöremppani oli paisunut koko kodin pintaremontiksi, märkätilat poislukien.
Remontti jyllää kodissani nyt kolmatta viikkoa. Pudistelen päätäni aiemmalle optimismilleni, kuvittelin että tässä vaiheessa jäljellä olisi korkeintaan viimeistelytöitä, karmien maalaamista ja sen sellaista. Köh, ihan siellä ei olla vielä.
Kiitän onneani siitä, että nielin ”no kyllä mulla nyt maalipensseli kädessä pysyy” -asenteeni ja palkkasin lisäkäsikseni ammattilaisen, tutuntutun remppamiehen. Puuhaa on riittänyt ihan tarpeeksi kahdellekin, ainakin jos toisen tietämys perustuu Googleen ja kärsivällisyydessä olisi pikkuisen työstettävää. Kätevää se on silloinkin, kun toinen voi hoitaa rautakauppavisiitit ja remontti edistyy sillä aikaa. Stressiä se vähentää myös, joku muu jakaa osan vastuusta. Toisaalta ei se ole silti estänyt silti väärin asennettujen sähköjohtojen kiemurtelemista uniini.
Iso osa remonttisuunnittelustani on mennyt jos tämä työvaihe onnistuu, tehdään näin -logiikalla. Jos laminaatin alta löytyy vanhat laudat, kunnostetaan ne. No ei sieltä varmaan löydy, joten ei vielä kannata etsiä hiojia, kyllä niillä on varmaan kalenterissa on tilaa ja kai nyt Helsingistä löytyy aina joku. Ai vitsi mitkä laudat sieltä nyt sitten löytyikin, no jos sitä nyt alkaisi miettiä hionta-asioita, eihän tässä vielä oo mikään kiire. Tai no, tulee se keittiö toki ensi viikolla, mutta siihenhän on monta päivää aikaa. Ai miten niin teille kaikille mahtuu kalenteriin vasta elokuun puolelle?
Moni varmasti muistaa sen kolmion, jonka kulmista voi valita kaksi: hyvän, halvan tai nopean. Saat hyvää ja halpaa, muttet nopeasti. Nopeasti voit saada halpaa ja kehnoa tai kallista ja hyvää. Lisää remonttioppeja: miten niin siitä kolmiosta saa valita kaksi? Lattianhionta onnistui kuin onnistuikin käsittämättömissä aikatauluissani, mutta meni kalliiksi, työn jälki oli hieman sinnepäin ja palvelu ikävää.
Iso osa remonttini käänteistä olisi ollut ennakoitavissa. Mutta toisaalta, erityisesti vanhan talon kanssa, osa hidasteista on yllättäviä. Kuten vaikka kun keittiönkaappeja asennettaessa pitkät ruuvit pompsahtelevat ulos vessan seinän puolelta. (Onneksi siinä kohdassa ei ollut kaakelia. Eivätkä ne proput nyt edes niin pitkiä olleet!) Ja kun tuore tasoite ei vessan kellastunutta seinää paranna, taitaa taas uusi huone karata remontin pauloihin…
Onneksi kauniisti asennettujen yläkaappien ja kattolistojen katselu helpottaa. Tästä tulee vielä ihan pirullisen kaunis!
Öhhh. Sitten joskus…