Tag: sisustus

Kun mielessä on remonttikuviot ja keittiö koostuu uusien kaappien ”muotoon” asetelluista laatikoista ja värilastujen ja mittanauhojen sekamelskasta, on ihanaa lisätä elämään rahtunen helppoutta. Lidlin Barosa-hummus, 10+! Laiskuri kiittää, kun markettihummuksessa on juuri sopivan verran tahinin makua ja hinta ei mene edes yli kolmen euron. Eikä pahaa ole muuten myöskään Fazerin juuresleipä punajuurella ja porkkanalla. Törmäsin […]

  Mökkireissulta tarttui mukaan kimppu kieloja. Koetin valita kaikkein nuppuisimmat yksilöt, jotta kukat kestäisivät vaasissa pisimpään. Sisäolosuhteissa nuput eivät ikävä kyllä lähteneet aukeamaan, mutta ei se mitään. Onko mitään parempaa kuin nukahtaa kielojen tuoksuun? (Paitsi jos kielojen tuoksu liittyy niihin myrkyllisyyteen ja niiden läheisyydessä hengailu tappaa vaikka aivosoluja. Mutta jos näin on, älkää pliis kertoko minulle.) […]

  Paljon on ollut jo puhetta kodistani, mutta kokonaisnäkymät ovat jääneet vähäisiksi. Tässäpä siis kuvakimaraa. Kuvaaminen meni paikoin akrobatian puolelle ja osa kuvakulmista on sellaisia, joita arkikäytössä harvoin näkee. Ahtauduin kuvia ottaessani kylpyhuoneen ja keittiön kauimmaisimpaan nurkkaan, välillä kiipesin ruokapöydälle jalustoineni. Välillä arjessa tulee keskityttyä asunnon negatiivisiin puoliin. Näihin kuviin koetin tallentaa niitä positiivisia. Säilytystilaa asunnossa […]

Kun kaupunki alkaa ahdistaa, ajatukseni (ja usein minäkin) lähtevät maalle. Siellä on kesämökiksi lohkottu maatilan vanha punainen torppa savusaunoineen ja 70-luvun loppupuolella rakennettu pyöröhirsinen saunamökki. Sähköt löytyvät ja kylmää vettäkin – naapurissa asuvan siskoni tontilta letkulla vedettynä.   Kuistin remontoimme viime kesänä. Seinien sävy osoittautui haluttua ärhäkämmäksi, mutta ajan kanssa olemme alkaneet pitää sen huvikumpumaisuudesta. […]

Nappasin töistäpaluumatkalta kotiini pari tuomenoksaa. Sillä lailla huomaamattomasti, oksan sieltä ja oksan täältä, ettei siitä aiheutuisi kauheasti mielipahaa muille. Laitoin oksat mamman vanhaan vaasiin eteisen puolelle, kauas sängystäni etten hirveästi aivastelisi. Ehkei fiksuinta toimintaa, mutta ainakin kivaa ja keväistä. Peilistä heijastuu muuten vessani ihana peili ja, köh, käteni. Pienessä tilassa kuvaaminen on yllättävän haastavaa.

  Hei, minä olen Iida. Linnunpönttö on minun 25-neliöinen kotini ja linnani. Viime heinäkuisessa näytössä ihastuin 20-luvun asunnon fiksuun pohjaan, kahteen ikkunaan, korkeaan tilaan ja hassuihin vanhoihin kaappikomeroihin. Sydän joota pamppaillen unohdin keskittyä varjopuoliin – lasikuitutapettiin, hilseilevään maaliin, tuhruiseen laminaattilattiaan, koteloituihin sähköjohtoihin ja vessan ysärikaakeleihin. Minussa asuva nirsoilija astui kehiin vasta myöhemmin. Ennen muuttoani maalasin ainoastaan […]