Matkustamisesta.

Matkustaminen on omasta mielestäni aina mukavaa, sillä se ilmoittaa muutoksesta tavalliseen. Voi jättää tenttikirjat sekä muut mieltä painavat asiat Helsinkiin, ja aloittaa uuden lyhyen ajanjakson suunnittelun jossakin muussa paikassa. Perun tietenkin heti puheeni, sillä tänään minä kuitenkin joudun raahaamaan tenttikirjan mukanani mummolaan, kun on kesätentti ensi kuun 15. ja luettavaa on vielä noin 1000 sivua. Ainakin junamatkan luen ja jätin jopa iPadin kotiin yrittäessäni voida keskittyä johonkin niinkin puuduttavaan kuin EU:n oikeustapauksista seuranneen yleisen oikeustilan esittelyyn. Plöääh.

Mutta siihen mielenkiintoiseen: eihän matka ole matka ilman kunnollista matkaevästä. Syötyäni päivällä _jäätävän_ subin oli pakko todeta, että nyt ei mikään hapan kelpaa. Mennään ihan perinteisellä linjalla, ja otetaan kesähelteiseen junaan suklaapatukka sulamaan. Ja mieluusti juuri valkoisen bleiserin sivutaskuun. Vaikka ei kai se suklaa sieltä minnekään leviä. Valkoinen bleiseri on vaan hienomman ja arvokkaamman tuntuinen kuin todellisuudessa päälläni oleva musta jakku.

Valitsin uuden mintun makuisen Daim –patukan, sillä en ole sitä vielä aikaisemmin maistanut. Hahaa ajattelin, nyt edessäni on jotakin aivan uutta. Välillä uusi jopa pelottaa minua, sillä yksi kerta maiston punssinappia, eikä se ollut lainkaan hyvää. Minttu on kuitenkin tuttu maku, ja onhan se oikeasti karkissa todella herkullista. Hurja matka 2 h taittui nopeasti hyvien patukoiden seurassa (ostin 3).

Kiertelin etsimässä tietoa patukasta, ja petyin huomatessani sen olemassaolon olevan vain rajattu. Limited Edition. Haluan kuitenkin suositella tätä ihan kaikille, sillä oli todella hyvää aina tuoksusta makuun asti. Jos tykkää Daimista ja Pätkiksistä, tykkää ihan satavarmasti tästäkin.

//husky