Junamatkan eväs

Matkustamisesta.

Matkustaminen on omasta mielestäni aina mukavaa, sillä se ilmoittaa muutoksesta tavalliseen. Voi jättää tenttikirjat sekä muut mieltä painavat asiat Helsinkiin, ja aloittaa uuden lyhyen ajanjakson suunnittelun jossakin muussa paikassa. Perun tietenkin heti puheeni, sillä tänään minä kuitenkin joudun raahaamaan tenttikirjan mukanani mummolaan, kun on kesätentti ensi kuun 15. ja luettavaa on vielä noin 1000 sivua. Ainakin junamatkan luen ja jätin jopa iPadin kotiin yrittäessäni voida keskittyä johonkin niinkin puuduttavaan kuin EU:n oikeustapauksista seuranneen yleisen oikeustilan esittelyyn. Plöääh.

Mutta siihen mielenkiintoiseen: eihän matka ole matka ilman kunnollista matkaevästä. Syötyäni päivällä _jäätävän_ subin oli pakko todeta, että nyt ei mikään hapan kelpaa. Mennään ihan perinteisellä linjalla, ja otetaan kesähelteiseen junaan suklaapatukka sulamaan. Ja mieluusti juuri valkoisen bleiserin sivutaskuun. Vaikka ei kai se suklaa sieltä minnekään leviä. Valkoinen bleiseri on vaan hienomman ja arvokkaamman tuntuinen kuin todellisuudessa päälläni oleva musta jakku.

Valitsin uuden mintun makuisen Daim –patukan, sillä en ole sitä vielä aikaisemmin maistanut. Hahaa ajattelin, nyt edessäni on jotakin aivan uutta. Välillä uusi jopa pelottaa minua, sillä yksi kerta maiston punssinappia, eikä se ollut lainkaan hyvää. Minttu on kuitenkin tuttu maku, ja onhan se oikeasti karkissa todella herkullista. Hurja matka 2 h taittui nopeasti hyvien patukoiden seurassa (ostin 3).

Kiertelin etsimässä tietoa patukasta, ja petyin huomatessani sen olemassaolon olevan vain rajattu. Limited Edition. Haluan kuitenkin suositella tätä ihan kaikille, sillä oli todella hyvää aina tuoksusta makuun asti. Jos tykkää Daimista ja Pätkiksistä, tykkää ihan satavarmasti tästäkin.

 

//husky

Hyvinvointi Ruoka ja juoma Liikunta Matkat

Lakutesti

Itsehän en luota sokkotesteihin, sillä Pepsi Max jää niissä aina viimeiseksi. Ne ovat siis aina väärässä. Ajattelin silti suorittaa ensimmäisen tärkeän eksperimenttini, josta te mahdolliset lakritsan ystävät varmasti haluatte kuulla lisää. Kävipä niin, että muuan henkilö käveli eri kauppoihin ostamaan sitä hyvää ja päätti tämän jälkeen sokkoarviona kertoa teille, mikä ostetuista lakuista on parasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä lakua kannattaa tulevaisuudessa piinaavaan lakritsannälkään ostaa. Itse en oikeastaan ole ikinä miettinyt, mikä on kaikista parasta. Ahdistuksissani otan vain sen, mikä ensimmäisenä osuu silmään.

unnamed.jpg

Mukaan lakuiksi valikoitui seuraava joukko. Koitin aluksi valita mahdollisimman samanlaisia lakritsoja – ilman täytteitä tai muuta krumeluuria. Tulin vaan lopuksi siihen tulokseen, ettei kauppojen valikoimat ole riittävät. Tavallisia lakuja löytyi ehkä kaksi. Valitsin siis kaikenlaisia täytelakuja ja vähän normaalejakin. Ostin samalla myös Haribon tänä vuonna kauppoihin tulleen noitapillipatukan, mutta hän on sellainen laku joka päättää myöhästyä testeistä eikä lainkaan suostu osallistumaan. 

Jotta maistelu olisi reilu, pyysin avuksi assistenttia, joka näiden valvottujen koeolosuhteiden tilassa antoi minun maistaa pilkottua lakua kädestään ja kirjoitti sanomani ylös. Eniten hankaluutta lakun löytämiseksi suuhun silmät sidottuna tuotti se, että jokaisesta patukasta jäi jälkimaku suuhun vellomaan. Olisikohan inkivääri auttanut samalla tavalla kuin sushissa? Hmm no ensi kerralla kokeillaan. Pidemmittä puheitta, seuraavassa puolueeton tekstini ja merkittävä elintarviketieteellinen testi ja sen tulos, jonka voisin ihan mieluusti lainata jonkun gradun kanssa painiskelevan ihmishenkilön aiheeksi.

Testattavat ominaisuudet:

  • Maku
  • Koostumus
  • Tahmeus 

Ikävä kyllä avustaja söi Pandan lakun, joten tuoreita testituloksia ei voida antaa. Muistelen sen kuitenkin olevan aika hyvä. Kannattaa siis syödä!

En oikein tiedä mitä sanoa, tuli jostain syystä kamala morkkis näiden patukoiden syömisen jälkeen. Päällimmäisenä mieleen tuli vain, että kaikki tarjolla olevat lakritsat maistuvat aika samalta. Mikään ei oikeastaan erotu joukosta tai saa maullaan riemastumaan. On olemassa nämä vanhat ohuet lakut, joita kukaan ei ole kokenut tarpeelliseksi lähteä muuttamaan. No mikäs siinä, ihan hyviä ovat. Entisen poikaystäväni äiti ahmi bisbisejä nälkäänsä, joten uskon aikuisemman polven jo juurtuneen samaan, vanhaan ja turvalliseen. Nämä lakut helposti koetaan myös terveellisemmiksi, sillä eivät ole yhtä esanssisia kuin päärynä- tai vaniljalakritsat. Yeah right.

Nämä uudet maut, turkinpippuri etc. ovat selkeämmin suunnattu lapsille. Mitä enemmän eri makuja, sitä enemmän maistettavaa. Ja hyvällä tuurilla joku tykkääkin jostain mausta, suosittelee sitä ja kappas – meillä on uusi kansan lemppis. Myös käärepaperit ovat iloisia muumi- ja lintuaiheineen, mutta maussa on selvemmin ajettu kiville. Ovat todella sokerisia, eikä laku maistu täytteiden taustalta oikein yhtään. Dumlessa kyllä maistuu, se mainittakoon poikkeuksena. Aikaisemmin otin henkilökohtaisena loukkauksena karkkiyhtiöiden käyttämän markkinoinnin, lisenssien avulla koittaa kohottaa myyntiä. On ollut kaikkia muumikarkkeja, smurffinameja ja Duudsonien irronneita peukaloita. Voiko tämä kansa muka olla niin pölöä, että oikeasti ostaa kuvan ja henkilön perusteella (Ostathan itsekin Pepsiä kun siinä kaikkia makeita tyyppejä. – Okei tajuan oman tajunnanvirtani epätäydellisyyden)? Lisenssien ohella myös liikatarjonta on voinut synnyttää inhoreaktiota, kun valinnanvaikeus karkkihyllyillä turhauttaa. Varsinkin maan miljoonan lakun kohdalla ei välttämättä jaksa lähteä kokeilemaan kaikkea, vaan helpottaakseen omaa elämäänsä valitsee ne lakut, joista on varma.

MintMint -laku

  1. Ei päätähuumaava maku.
  2. Aika limainen, viestinee tuoreudesta tai huonosta kääreestä.
  3. Tahmea ja juuttuu hampaisiin. Minun hampaissa on niin paljon koloja, että koe tuli keskeyttää lakun kaivamiseksi hampeista pois. Ei siis ole mikään kaupunki- tai miestentreffailulaku.

2/5 hymyilevää minua

Fazerin tavallinen lakupötkö

  1. Hyvää. Maistuu ehkä liian yrttiselle, vaikka maku kuitenkaan ei ole kamalan voimakas.
  2. Koostumus on kivan jymäkkä. Tämä on sellainen lakupötkä, jota voi myös imeskellä tikkarin lailla. Hyvä keino silloin, kun ei ole paljoa karkkia lähettyvillä.
  3. Tämähän ei ole lainkaan tahmea. Tästäkin käyttäisin nimitystä matta. Lakua syödessä hampaisiin ikään kuin kiinnittyy uusi sokerikerros, joka kielellä tunnustellen on kevyen karhea.

3/5 hymyilevää minua

unnamed (1).jpg

Dumle -laku

  1. Tosi hyvä. Samalla liikaa erilaisia lisättyjä yrttejä ja liikaa lakun tavallista makua. Tykkään tästä aika paljon.
  2. Ilmavaa. Koostumus ei mitenkään perinteisen jymäkän lakritsimainen, vaan pikemminkin joku ihmeen diettikarkki. Hassua, että näin pieniin paloihin on saatu niin paljon makua. Kieliikö tämä superkeinotekoisuudesta? Apua 
  3. Aika kova.

3/5 hymyilevää minua

BisBis -laku

  1. Tosi hyvä. Joku eukalyptustäyte. Maistuu vähän samalle kuin ne vihreät kääreelliset kovat kääreelliset karkit, joita kaikki yllättäen määrärahojen leikkaamisen seurauksena kituuttelevat puolueet tai muut kaupungille pystytety kojut tarjoaa asiakkailleen. 
  2. Sisälmys purkautui ulos heti kun meni suuhun. Tutkijatoverin mukaan suorastaan valui patukasta ulos. Eli vähän tahmeampaa saisi olla.
  3. Yleisilme tahmea, muuta sisälmys löysä.

4/5 hymyilevää minua

Näytetään kuva 4.JPG

 

Sukulaku -laku

  1. Liian makea suklainen aromi. Tämäkin maistuu sille, että hampaat alkavat samantien irtoamaan. Muuten ihan hyvää. Ehkä vähän liikaa täytettä ja liian vähän lakun makua.
  2. Kiinteä pötkylä, mutta laku täytteen ympärillä liian ohutta ja kovaa. Pääosassa ei ole enää lakun maku, vaan huomion vei täysin täyteosa.
  3. Tahmea ja kova samanaikaisesti. 

3/5 hymyilevää minua

Angry Birds -ananaslaku

  1. Ihan liika makea ja ällö. En ihmettelisi jos iskee johonkin pikkutyttöön, mutta minulle tämä on aivan liikaa. Maistuu hedelmäsalaatista pohjalle jääneelle ja päivän auringossa kuihtuneelle nesteelle.
  2. Liian paksu laku, liian vähän täytettä. Joskin jos täytettä olisi ollut enemmän, olisin varmaan sylkäissyt ulos. Hitsit, mikä ristiriita.
  3. Kova ja sokerikiteinen.

1/5 hymyilevää minua

Turkinpippuri -laku

  1. Hiukan tulinen. Maistuu siltä, kun yrittää saada tikkarin sisältä salmiakkijauhetta imien, mutta se on jo loppu. Eli siis turhautumiselle ja harmille.
  2. Kivan jämäkkä, mutta kuten muutamassa aikaisemmassakin lakussa, niin eihän tämä ole laku vaan joku kovetettu jauhoinen salmiakkikarkki jonka päällä vähän lakua.
  3. Hieman sattumuksellinen. Limainen pinnalta, mutta tahmea sisältä. 

2/5 hymyilevää minua

Muumien päärynä-vaniliini -laku

  1. Taas vähän liian keinotekoisen makuinen. Hassuahan tämä on, että karkki maistuu keinotekoiselle kun se sitä aika pitkälle on. Lakun vaan on tottunut ajattelemaan hieman terveellisempänä sokerisena syötävänä, ja kenties siksi liika makeus koskettaa niin paljon. Ei todellakaan tunnista päärynäksi ja vaniljaksi. Maistuu enemmän joltain ihme hedelmäsalaatilta ja ruokalusikalliselta steviaa.
  2. Paksu laku paksu täyte. Aika pehmeä.
  3. Tahmea pinnalta, mutta ei muuten. Tahmea laku on siitä kökkö, että se pitää syödä paperista.

2/5 hymyilevää minua

// husky

Hyvinvointi Hyvä olo Liikunta Suosittelen