Maailmalla part 1

Välillä mieli ei pysy mukana kaiken tekemisen keskellä. Uskon, että kokemuksista ei saa irti potentiaalisinta määrää, jos asioita ei pysähdy muistelemaan. Mieltä täytyy auttaa vähän, ja kerrata, että mitä sitä tulikaan tehtyä. Tällainen fiilis itsellä on ollut tämän kevään aikana enemmän tai vähemmän. Erityisesti reissujen jälkeen. 

Tässä postauksessa haluan kartoittaa mieleni muistoja ja antaa sille mahdollisuuden prosessoida käytyjä asioita läpi. Lainatakseni stoalaista filosofiaa; ”It`s not our experiences that makes us our lives, it`s what we do with them.” Haluan siis tehdä kokemuksillani jotain järkevää, enkä ”vain” elää niitä läpi. Tämä tarkoittaa tapahtumista oppimista ja niiden merkityksellisyyden lisäämistä omaan elämään. 

Joten. Eurooppa. Kevään aikana kartoitin reissulistaani kahdeksalla maalla: Belgia, Ranska, Itävalta, Unkari, Englanti, Portugali, Kroatia ja Espanja. Jokainen matka oli omanlaisensa ja mitä pidemmälle listalla pääsin, sen kuormittuneempi tavallaan olin. Onneksi kaikki reissut oli kokemuksina arvokkaita ja kiitollisena muistelen näitä mahdollisuuksia, ei sitä joka kevät pääse reissaamaan näin paljoa. Kokosin näihin pariin postaukseen reissujen lempparihetkiä.

Belgia, Antwerp

Samanlaisia viboja kuin Hollannissa, ilman kanaalien tuomaa rikkautta. Suklaapuoteja, olutpubeja ja vohvelikahviloita oli joka kulmassa. Antwerpen on Belgian toiseksi suurin kaupunki Brysselin jälkeen ja on tunnettu ”timanttikaupunkina”. Kaupungissa oli käsinkosketeltavaa historian havinaa. Retki tänne oli vaihtareille järjestetty päiväreissu, joka oli hauska vierailu Amsterdamin läheisyyteen. 

Ensimmäistä kertaa Belgialaista olutta maistamassa, tujua oli!

Ranska, Pariisi

Matka Pariisiin taittui tosiaan hieman epätavallisemmalla tavalla, nimittäin tuntemattomien ihmisten kyydissä liftaten. Lähdin kyseiseen reissuun turkkilaisen vaihtarikaverini Berfinin kanssa innokkaina tietämättä mitä tuleman pitää. Liftaus Ranskaan oli vaihtareille järjestetty leikkimielinen kilpailu, jossa ensimmäisinä Pariisiin hostellille päässeet olivat voittajia. Berfin ja minä tulimme lopulta viimesimpänä hostellille, mutta se ei tehnyt kokemuksesta yhtään huonompaa. Jäimme jumittamaan Lilleen, joten Ranskaan asti kuitenkin päästiin. Liftauksesta yleisesti huomasimme sen, että on todella vaikea saada kyytiä kaupungista itsestään, eli on tärkeää pysyä moottoritiellä huoltoasemilla, sieltä saa parhaiten kyydin seuraavaan pisteeseen kun vaan rohkeasti selittää tilanteen. 

Reissun kohokohtia kun pääsimme avoauton kyytiin hetkellä, jona kuvittelimme olevan umpikujassa 

Koko reissu oli kaikista kevään reissuista opettavaisin. Koko liftauskonsepti opetti ehkä yllättäenkin luottamaan enemmän ihmisiin ja luottamaan enemmän elämään ylipäätään. Itse kamppailen usein ahdistuksen kanssa, kun en tiedä tulevasta tai jos en koe olevani kontrollissa. Kyytien hankkiminen tuntemattomilta ihmisiltä ja huomaaminen, että kaikki kyllä järjestyy tavalla tai toisella todella kasvattivat luonnetta, kun sain paljon konkreettista kokemusta elämän ”kantamisesta”. Ja varmaan kaikki tulee lopulta siihen, että kun menee omalta mukavuusalueelta pois, oppii itsestään uusia asioita ja tulee varmemmaksi. Liftauksen jälkeiset pari päivää Pariisissa kierrellen olivat valehtelematta parhaat pari päivää koko keväästä. Menimme omien suunnitelmiemme mukaan ja löysimme ihania ruokapaikkoja ja saimme nauttia Pariisista sopivasti turistellen ihanassa säässä.

Piknik Eiffel-tornin juurella oli yksi pitkäaikaisista haaveista ja täytti kaikki odotukset <3

Itävalta ja Unkari

Reissu Itävaltaan ja Unkariin oli kuuden päivän mittainen ”supertrip”, jolle lähdettiin Berfinin kanssa vaihtareiden suosittelemana. Koko reissu tehtiin bussilla, joka oli lopulta todella rankkaa. Yli 8 tunnin matkustaminen yötä vasten bussissa verotti koko reissua, mutta otimmepa siitäkin oppia. Välillä määränpäähän pääseminen nopeiten ja kivuttomimmin on esimerkiksi vähän kalliimman hinnan arvoista. Itsehän tulin Unkarista lentäen takasin, ja jätin Bratislavan kohteen välistä, sillä olin niin väsynyt ja rikki koko matkustamisesta, että päätin lähteä jo aiemmin kotiin. Se oli rahallisesti hieman tappiollinen ratkaisu mutta muuten kaikin puolin paras päätös.

Vienna oli todella kaunis ja siisti kaupunki. Mielestäni muistutti todella paljon Pariisia isoine ja kauniine rakennuksineen. 

Viennan Ooppera

Budabest teki ison vaikutuksen! Se oli todella monipuolinen kaupunki, ainakin mitä parin päivän visiitillä siitä sai irti. Kauniita rakennuksia, paljon ”rouheisuutta” ja edullinen hintataso. 

Ihana terveyskahvila Naspolya Nassolda hostellin lähellä, tuo raakakaakaojuoma oli parasta mitä oon juonut<3 

Toisessa osassa muistoja Portugalista, Kroatiasta ja Espanjasta.

<3 Maija