Autoillen Bolognasta Riccioneen

Heippa taas pitkästä aikaa! Kirjoitin viimeksi Bolognasta, josta jatkoin matkaa ystäväni kanssa autoillen kohti Riccionea. Jostain syystä on ollut vaikeaa kirjoittaa, yksi syy varmasti se, että tapahtumia on ollut niin paljon. Mutta tässä olisi kuitenkin tarinaa matkastamme, joka kesti keskiviikosta sunnuntaihin. Auton vuokrasimme Herzistä, joka osoittautui hyvin kustannustehokkaaksi, ke-su autovuokra oli vain 115 e ja tankkasimme kerran 50 eurolla. Ja mikä parasta, saimme kuin saimme ihana Fiat Cinquecenton! Alla tarinaa kaupungeista ja paikoista, joissa matkalla vierailimme.


Comacchio
Matkalla päätimme pysähtyä Comacchio-nimisessä paikassa eli mini-Venetsiassa. Tämä oli ainoa päivä, kun oli pilvistä ja satoi, joten kaupunki ei näyttäytynyt kauneimmillaan. Söimme lounaan, kävelimme jonkin sortin keskusta-alueen läpi ja totesimme, että kiva oli käydä mutta paikan näki hyvin parin tunnin aikana.

 
Ravenna
Comacchiosta jatkoimme matkaa kohti Ravennaa. Ravenna on toiminut keskiajan Rooman pääkaupunkina vuoteen 750 asti ja kaupungin kahdeksan varhaiskristillistä rakennusta 400-500 luvuilta kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon. Monista nähtävyyksistä päätimme käydä Danten haudalla ja viereisessä basilikassa. Vietimme kaupungissa vain parisen tuntia, mutta totesimme, että tähän kylään voisi tulla uudestaankin.

  Riccione
Ajomatka Ravennasta oli leppoisa ja ohitimme matkalla niin monta pientä kylää, ettei luvuissa pysytty. Ohitimme Riminin ja n. 8 km siitä, saavuimme hotelliimme Hotel Dory. Hotelli oli oikein hyvä, huone siisti ja hyvin skandinaavinen ja aamupala runsas ja maittava. Hotellilta oli n. 400 m rannalle. Vietimme alueella lähinnä illat eri aperitivo-paikoissa ja yhden päivän vietimme Riminillä, käyden Grand Hotellissa.

     
San Marino
Seuraavana aamuna, aurinkoisena sellaisena, lähdimme kohti San Marinoa. Ajelimme autolla niin ylös kuin pääsimme, n. 500 m päähän Guaitan linnasta, joka maan korkeimmalla kohdalla Monte Titanon huipulla. San Marino sijaitsee vuorella n. 53-793 metrin korkeudella (ensimmäisen kuvan vuori), joten näkymät sieltä ovat todella hienot. Myös itse ajomatka oli hieno ja totesimme, että paikassa voisi viettää yhden yön, jotta näkisi pimeän tullen kaupunkien valot.

  Gradara
Kuten kerroin, ohitimme ajomatkamme aikana useita pieniä kyliä, mutta myös valtavia linnoituksia. Näistä kuitenkin ystävälleni oli suositeltu eritoten Gradaran linnaa, joten San Marinosta ajelimme alaspäin kohti Riccionea ja pysähdyimme linnoitukselle. Sisäänpääsymaksu 8e kannatti maksaa. Legendan mukaan kuuluisa ja traaginen rakkaustarina päättyi juuri kyseisessä linnassa, jossa rakastavaiset Paolo ja Francesca, toisiaan syleillen tapettiin Francescan aviomiehen Gianciotton toimesta. Tarina on ikuistettu Danten teokseen Jumalainen näytelmä. Linnassa on useita eri huoneita kalusteineen esillä ja mm. raput ja lattialuukku, josta Paolo on legendan mukaan kiivennyt salaa Francescan makuuhuoneeseen ovat paikoillaan. Alla olevissa kuvissa näet linnan muurin ja ”punaisen huoneen” lisäksi Paolon käyttämät raput ja lattialuukun, josta kiivennyt kuvassa olevaan Francescan makuuhuoneeseen.

      
Castel Bolognese

Ehkä pienin ja hiljaisin paikka, jossa kävimme. Meille selvisi myös, että kyseinen paikka ei liitykään bologneeseen, vaan ensimmäinen bolognese tarjoiltukin ehkä Imolassa. Noh, tulipa käytyä, söimme maittavan lounaan ravintolassa, joka toiminut kyseisellä paikalla 300 vuotta.

  

Monteveglio
Lounaan jälkeen ajoimme n. 30 km päähän Bolognasta sijaitsevaan Monteveglioon, jossa yöpaikkamme La Buca sijaitsi. Paikka oli aivan mieletön! Kyseessä oli ”room&breakfast” idealla toimiva majoitus, ja hotelli sijaitsi korkealla vuorella, viinitarhojen ympäröimänä. Heillä oli mm. lintutarha, hevosia, ankka, sikoja jne.

Paikan lähellä ei ole mitään palveluja eikä alueella ole myöskään takseja, joten omistajanainen toimi kuskina, kun menimme läheiselle viinitilalle tastingiin. Fedrizzi Vini -viinitila on erikoistunut nimenomaan pignettoon eli tähän hieman kuplivaan valkoviiniin. Olimme ainoat asiakkaat ja nautimme kevyen antipasto-illallisen viinien kera tutustuen viinitilaan ja läheiseen linnoitukseen nimeltä Castello di Serravalle.

     

La Bucan omistaja tuli meidät illan koittaessa hakemaan ja kyselimme ravintolaan pääsyä. Sellaista ei lähellä ollut ja hän totesi, ettei ole mikään ravintola, mutta hän pitää meistä huolen. Näin ollen, illallinen odotti meitä klo 20 asuntomme alakerran keittiössä ja oli yksi parhaista illallisista mitä olimme syöneet. Hän tekee itse mm. oliiviöljynsä, balsamicon sekä appelsiineista limoncellon kaltaista likööriä ja salmaria, pakkohan niitä molempia oli sitten maistaa. Lämmin suositus La Bucalle, mahtava kokemus!

  

Seuraavana päivänä lähdimme klo 10 aikaan kohti Bolognaa, palautimme auton ja siirryimme hiljaksiin juna-asemalle, josta ystäväni lähti junalla Milanoon, josta lento Helsinkiin ja minä vastaavasti junalla Roomaan. Matka kiteytettynä; upeita maisemia, loistavaa ruokaa, niin paljon nähtävää ja loistava valinta vuokrata auto!

Kulttuuri Ruoka ja juoma Matkat

Bologna – la dotta, la grassa, la rossa

Näin sanotaan Bolognasta, joka sijaitsee Pohjois-Italiassa Emilia-Romangan alueella ja jota pidetään yhtenä ruokakulttuurin keskittymistä. Vapaasti käännettynä la dotta viittaa oppineeseen sillä Bolognasta löytyy maailman vanhin yliopisto (v. 1088), la grassa vastaavasti rasvaiseen/ lihavaan johtuen loistokkaasta ruuasta sekä la rossa, jolla viitataan politiikkaan, sillä Bologna on ollut antifasistinen toisesta maailman sodasta lähtien sekä kaupungin punatiilestä rakennettuihin kattoihin.

Vietimme Bolognassa kolme kokonaista päivää, su-ti. Roomasta Bolognaan pääsee helposti junalla, matka n. 2,5 h ja liput saa parilla kympillä per suunta. Koska olimme kaupungissa ensimmäistä kertaa, päivät kuluivat nähtävyyksiä ja kaupunkia katsellen sekä tietenkin syöden.

Nähtävyydet
Hotellimme oli Nuovo Porto Hotel, josta oli n. 1 km keskusaukiolle Piazza Maggiorelle. Kyseisellä piazzalla on myös Fontana del Nettuno -suihkulähde sekä maailman viidenneksi suurin basilikakirkko San Petronio. Läheisyydestä löytyi myös ”kaksi tornia” Le Due Torri sekä kirjasto Salaborsa, joka on rakennettu jo vuonna 189 eK., mutta muutettu kirjastoksi 2001.

  
Markkinapaikat ja kauppahallit

Suosittelen lämpimästi vierailemaan, Bolognassa näitä oli useampia, mutta kävimme kahdella eniten mainostetuimmalla. Piazza Maggioren läheisyydestä alkaa alue nimeltä Quadrilatero, jonka kapeiden kujien lomasta löytyy ravintoloita ja myymälöitä joka lähtöön. Alue on toiminut keskiajoilta lähtien kauppapaikkana ja sen keskeisin paikka on nimeltään ”mercato di mezzo”, nykyään via Rizzoli. Ravintoloita löytyy vaikka kuinka, mutta et tule olemaan alueella yksin eli pöydän saaminen voi olla haaste. Onneksi vaihtuvuus on melko suurta eikä meidän tälläkään kerralla tarvinnut nälkää nähdä.

Lisäksi vierailimme Mercato delle Erbe nimisessä kauppahallissa, jossa piti vain pyörähtää, mutta loistavan palvelun, ilmaisen naposteltavan ja ennen kaikkea ilmaisen extralasin proseccoa, istuimmekin hetken ravintolassa nimeltä Quaranta100 – Sapori Bolognesi.

 ’


Ravintolat

Quadrilateron alueelta löytyy myös Bolognan vanhin pubi, Osteria Dal Sole, joka ollut samassa paikassa vuodesta 1465. Vaikka paikan nimessä on mainittu osteria, ei sieltä saa ruokaa, mutta BYOF meiningillä toimitaan eli ”bring your own food”. Ylipäätään Bolognassa paikallisena erikoisuutena voi pitää valkoviiniä, jossa hieman kuohua, nimeltään pignetto. Kyseinen paikka tarjoillut sitä aina ja tänäkin päivänä sitä sai 2 e lasi. Paikka on vaikea löytää, sillä se sijaitsee pienistä kujista melkein pienimmällä eikä se itseään mainosta. Paikan tunnistaa oven yläpuolella olevasta kyltistä ,jossa lukee Vino = viini.

        

Ensimmäisenä iltana söimme hotellin lähellä olevassa ravintolassa Ristorante Il Moro ja maistoin ensimmäisen kerran tortellineja ricotta-pinaattitäytteellä, gorgonzola-kastikkeella saksanpähkinöiden kera ja voi jumpe oli hyvää! Alkupalalautanen Bolognassa sisältää lähtökohtaisesti lihaa, joista heidän oma erikoisuutensa on mortadella eli persuhenkisesti esiteltynä lauantaimakkara.

  

Seuraavana päivänä saimme maittavan illallisen ravintolassa Osteria De’Poeti ja ymmärrän miksi paikka löytyi yhdeltä paikallisten suosikkilistalta, sillä ravintolaan ei olisi oikein sattumalta voinut löytää. Hyvin perinteinen ravintola ja maukasta, runsasta ruokaa. Alkupaloiksi tietenkin antipasti misto eli sekoitus lihoja ja juustoja, pääruuaksi mieheni otti lasagna verde al ragu ja minä paikan erikoisuuden, mozzarellajuustolla täytetty kalkkuna, jonka päälle kääritty prosciutto-kinkku. Jälkiruuaksi grapan kanssa tietenkin pannacotta.

  

Viimeisenä iltana ystäväni saapui Suomesta ja kävimme syömässä ravintolassa Trattoria del Rosso. Mahat saatiin täyteen tälläkin kertaa ja kokeilin paikallista herkkua”tortelloni in broth” eli lihatortellineja liemessä. Huuhtelin sopan alas tietenkin milläs muulla kuin pignetto-viinillä.

Seuraavana päivänä mieheni palasi Roomaan ja itse jatkoin matkaa ystäväni kanssa autoillen kohti Riccionea. Olimme reissussa ke-la ja ehdimme vaikka ja mitä, tästä kooste luvassa myöhemmin. Nyt nokka kohti kaikkien kehumaa Firenzeä <3

Kulttuuri Ruoka ja juoma Matkat