Aina kannattaa ottaa ”vielä yhdet”

Muistatteko, kun kirjoitin aiemmin ravintolasta nimeltä La Tavernaccia, jossa kävimme ekana iltana saapuessamme tänne ja viime viikonloppuna ”vielä yksillä”? Muistatteko myös, kun kerroin tavoitteestani oppia laittamaan paikallisia ruokia? Kuinka ollakaan, näistä löytyy yhteys ja kuten lupasin, tässä lyhyt tarina mitä yksillä tapahtui.

Jo ensimmäisellä kerralla omistaja-rouva oli enemmän kuin ystävällinen, hyvin lämminhenkinen n. 50 vuotias italiais”mamma”. Pituutta ja leveyttä käytännössä yhtä paljon ja lämpimiä halauksia sylintäydeltä. Kieli on italia ja muutama englanninkielen sana niin hänellä kuin hänellä töissä olevalla naisella. Kuten muissakaan tapauksissa, ei se tässäkään menoa haitannut ja ilta sujui mukavasti ja lupasimme tulla toistekin.

Viime viikonloppuna illallisen jälkeen menimme ravintolaan yksille. Tällä hetkellä ei ole turistikausi eikä taida olla mikään muukaan kausi ja alueen ravintolat ovat tosi hiljaisia, kuten myös sinä iltana. Näin ollen, viimeisten asiakkaiden lähdettyä, saimme omistajan jakamattoman huomion. Olimme ottamassa jo toisia juomia, kun pöytään tuli pizzaa ja tästä hetki ja joimmekin jo omistajan kanssa punaviiniä ja limoncelloa ja juttelimme google-kääntäjän avulla niitä näitä.

Juttelun lomassa kyselimme ravintolan historiasta jne. ja ehkä johtui punaviinistä tai naisen ystävällisyydestä, en tiedä, mutta rohkenin kysyä voisiko hän opettaa minua kokkaamaan eli voisinko tulla avuksi ravintolaan ja samalla oppimaan ruuanlaittoa. Hän kysyi tietenkin, että mitä osaan ja kun vastasin että en oikein mitään, niin hetken hiljaisuuden jälkeen hän huudahti ”tottakai voit tulla”. Opitaan päivä kerrallaan uusia asioita ja hän toimii oppiäitinä. Google-kääntäjän avulla sovimme ekan oppipäivän ja näin keittiön ovet avautuivat minulle.

Viime keskiviikkona menin ravintolaan sovitusti ja aloitimme hommat ottamalla huikat valkkaria. Työpaikka minun mieleeni! Valmistin illan aikana amatriciana-pastaa, lihapullia sekä ”ciambelle al vino” jälkiruokakeksejä. Ilta oli jälleen hiljainen, joten en onnistunut saamaan potkuja ja sovimmekin että käyn siellä n. viikottain ja kunhan turistikausi alkaa, voin olla enemmänkin apuna. Saamani VIP-essu oli mielestäni myös aika päheä.

Eilen perjantaina olikin sitten toinen oppipäiväni ja teimme alusta alkaen kahta erilaista pastaa. Toinen pasta (pasta a la casa) syötiin ravintolassa ja fettuccinet sain kotiin mukaani, joista tänään tein lounaaksi perinteisen bolognesen.

  

Joten yksi tavoitteista on nyt jo toteutumassa ja aloitimme viiime viikolla myös kielikurssin eli hyvähän tästä vielä tulee! 🙂

Koti Ruoka ja juoma Matkat

Pastaa, pizzaa ja muuta ihanaa!

Aiemman blogikirjoituksen lukeneet tietävät viikon aikana olleet ongelmat kaasulieden kanssa. Siitä syystä ja toki muistakin, olemme käyneet tutustumassa lähialueen ravintoloihin ja voi pojat, kyllä ollaan syöty hyvin!

Ostia Antica on todella sympaattinen, pieni kaupunki, josta Wikipedia kertoo seuraavaa: ”ikivanha satamakaupunki Italiassa, Tiber-joen suulla, n. 20 kilometriä Roomasta länteen. Kaupungin nimi tulee sanasta ”ostium”, ”joensuu”. Parhaimmillaan Ostia Anticassa oli 100-luvulla 50 000 asukasta. Nykyään Ostia Antica toimii ulkoilmamuseona ja merkittävänä arkeologisena tutkimuskohteena.” Ostia Antica kuuluu Ostiaan, josta aiemmin kirjoitinkin eli rantakaupunki n. 5 km päästä meidän kämpiltä.

Kävimme eilen rannalla, sillä keli oli mitä upein, 16 astetta lämmintä ja aurinko paistoi. Kyllä kesää odotetaan täälläkin kovin, nyt olisi toki rannalla paljon enemmän tilaa ja lämpötilathan ovat jo ihan Suomen kesän tasolla 🙂

Mutta takaisin ruokaan eli meiltä on n. 1 km Ostia Antican keskustaan, jota hallitsee linna Castello di Guilio II, joka on rakennettu 1486 sataman suojelemiseksi. Keskusta on pieni, mutta sisältää kelpo määrän kahviloita ja ravintoloita. Lähes kaikki alla mainitut ravintolat sijaitsevat Ostia Antican keskustassa ja vain pari näistä lähialueilla.

BISTROT PIAZZA RAVENNA 
Ravintola sijaitsee linnan uumenissa ja söimme perinteisen antipasto-lajitelman lisäksi katkarapurisottoa, tagliatelle al ragun ja grillattua lihaa kera oluiden ja viinien. Paikka oli viihtyisä, mutta muihin paikkoihin verrattuna, ei ehkä nouse uudestaan listalle. Ja kuten huomaatte, tilatessa grillattua lihaa, saa grillattua lihaa eli ranskiksia ei tule kylkeen. Arvosana 6/10.


ARIANNA AL BORGHETTO

Toinen linnassa sijaitseva ravintola oli edeltävää parempi ja täällä otimme alkuun ravintolan alkupalalautasen, joka sisälsi pikkelöityjä vihanneksia, erilaisia lihoja, artisokkaa jne. sekä cacio e pepe -pastan. Pääruuan kohdalla kysyin suositusta otanko Saltimbocca alla Romana vai Polpette eli lihapullat ja suositus oli lihapullat. Mieheni tilasi hampurilaisen ranskalaisilla, mutta tarjoilija vastasi että hampurilaiset syödään McDonaldsissa ja sinä poika otat myös ne lihapullat. Ei siinä sitten auttanut jäädä vänkäämään. Sanoisin, että alueen ravintoista ihan ok, 7/10.


LA TAVERNACCIA

Ensimmäinen vierailumme oli La Tavernaccia -nimiseen pieneen osteriaan, hieman keskustasta kämpillemme päin, mutta olimme silloin niin nälkäisiä, että kuvia ei muistettu ottaa. Söimme neljään pekkaan kaksi salsiccia-mozzarella pizzaa ja kaksi tomaatti-mozzarella pizza frittaa. Alkupaloiksi tuli talon tarjoamaan focacciaa ja jälkiruuaksi keksejä, jotka täti pakotti syömään vaikkemme olisi enää jaksaneet. Kolme miestä joi yhteensä 9 olutta ja minä kaksi punkkua ja kokonaislasku oli 30 e. Paikka ei todellakaan ole fine dining mutta rentoa, maukasta ruokaa saa varmasti, joten lämmin suositus 7+/10. Kävimme samaisessa paikassa lauantai-illalla legendaarisilla ”yksillä” ja asioita tapahtui, mutta siitä lisää loppuviikosta 🙂

CONCETTI FLAVIA
Paikallisten suosituksesta ajoimme n. 5 km päähän Dragonaan, josta löytyy ravintola nimeltä Concetti Flavia ja kyllä kannatti mennä. Ravintola itsessään on hyvin pelkistetty ja niukka sisustukselta, mutta ruoka oli rehtiä, runsasta, maukasta ja edullista. Illan 10 e menu sisälsi kaksi alkupalaa ”supplia”, jotka ovat friteerattuja risottopalloja sekä vapaavalintaisen pastan ja pizzan. Pastat ja pizzat ovat yksistään n. 6-8 e, liharuuat 8-15 e ja litra viiniä 4 e. Hyvin syönyt ruokaraatimme antaa paikalle 8/10.

L’ALIMENTARI
Kuitenkin ehkä ensimmäiselle sijalla tällä hetkellä pääsi lauantai-iltana kokeiltu L’Alimentari ravintola Antican keskustassa. Paikka on tosi pieni ja ravintola on samassa tilassa myymälän kanssa, jossa on myytävänä tuoretiskiltä lihaa ja juustoja ja sen lisäksi erilaisia tuotteita oliiveista balsamicoihin. Hintataso täälläkin oikein miellyttävä eli pastat ja pizzat alle 10 e, mutta päädyimme kuitenkin alkupalojen jälkeen mieheni kanssa syömään lihaa, kun sitä oli tarjolla. 300 g naudanlihaa maksoi 18 e, joka oli tähän mennessä kallein ateriamme. Tosi kiva paikka, 8+/10.


FALCO D’ORO

Loistava pizzapaikka löytyi hieman sattumalta Ostian keskustasta, sillä olimme liikkeellä iltapäivän ”siesta” aikaan ja näin ollen moni paikka oli kiinni. Päädyimme google-tietojen perusteella kyseiseen paikkaan ja osui enemmän kuin nappiin sillä halusimme nimenomaan pizzaa ja sitähän saimme. Pizzojen perusteella arvosanaksi 8/10.

 OL FOODLE
Mainitsin viime kirjoituksessa paikasta, jonka yksi paikallisen joukkueen pelaajista omistaa. Täällä olemmekin käyneet syömässä jo kaksi kertaa, koska pizzat ovat vaan niin hyviä ja onpa täältä tullut ostettua mukaankin mm. leipää ja lasagnea. Paikan nimi on OL Foodle ja se sijaitsee Acilia nimisellä alueella, seuraava junapysäkki meiltä lähtiessä Roomaan päin. Paikka tarjoaa myös pastoja ja hampurilaisia, mutta niitä emme vielä ole testanneet. Tää saa kyllä raadissa 9/10.

ALLO SBARCO DI ENEA
Omituinen kokemus oli paikassa Allo Sbarco di Enea, sillä koko illan kommunikoin tarjoilijaherran kanssa, vaikka hän ei osannut sanaakaan englantia enkä minä italiaa muuta kuin ”un bicchiere di vino rosso, per favore” ja se ei tuossa syömisessä paljoa auta. Hän hoiti ongelman kuitenkin niin, että hän puhui italiaa ja pyysi meiltä hyväksyntää, jonka tietenkin annoimme ja ruokaa alkoi tulla pöytään. Alkupaloina oli mereneläviä montaa eri lajia, simpukoita, lohta, rapuja, sardiineja jne. ja sen jälkeen saimme tryffeli-simpukkapastaa sekä hummeripastaa.

Tilanne meni hauskaksi siinä kohdin, kun sain hummeria ison palan lautaselleni pastan seassa enkä todellakaan tiennyt miten se syödään. Yritin kysyä tällä meidän yhteisellä ”ei mikään kieli” apua, joten mies haki ravintolasta naisen avukseen, joka ei myöskään osannut englantia ja kirjoitin lopulta google kääntäjään, etten tiedä miten tämä tulee syödä. Jotain meni väärin, koska hetki meni ja he toivat mulle keittiöstä kokonaisen ravun ja selittivät, että mulla vaan isompi rapu lautasella. No sitten googlasin uusiksi ja kerroin tietäväni mikä hummeri on, mutten tiedä miten se syödään. Tämä kerta meni maaliin tavallaan, sillä sain ison läjän työkaluja mutta eipä ne auta, kun ei tiedä mitä tehdä. Noh, poikien nauraessa teurastin tämän isokokoisen ravun, kiitin ja kumarsin.

Tähän kuvaan sopii mielestäni teksti ”when you have all the tools but still don´t know what to do”.

Tässä kohdin onneksi tuli puheeksi, että hän toisi meille seuraavaksi lihan pöytään ”secondi piatti” mutta onneksi mieheni ehti kieltäytyä, sillä olimme jo enemmän kuin täynnä. Mutta tähänkin ongelmaan heillä oli ratkaisu eli jälkiruoka kera digestiivin. Pojat pyysivät grappaa ja itse yritin mumista, että kiitos pärjään ilman. Kyllä oltiin ihmeissämme, kun alla oleva kattaus ilmestyi pöytäämme laskun maksun jälkeen eli niin sanottu ”viinabuffet”. Hän ei tainnut tietää, että pöydässä istui suomalaisia.

Sain tarjoilijalta lahjaksi kuvassa olevan medaljongin, jossa ehkä joku pyhimys. Se ei selvinnyt, koska edelleenkään kumpikaan ei ymmärtänyt toisiaan.

Noh, kaksi grappaa ja limoncello myöhemmin makasimme kämpillä vatsat sylissä. Arvosanaksi annamme 8/10.

Meillä on muutama ravintolakokemus aiemmilta kerroilta Roomasta ja muutama uusi kerättynä, niistä tarinaa myöhemmin. Eilen illalla oli kuitenkin paastopäivä eli söimme illallisen kotona ja tein avokadopastaa, joka oli lähes vihersmoothien tasolla aiempien ruokien suhteen.

 

Aamupalaksikin syötiin tänään ihan paaston vuoksi hedelmiä ja jogurttia, niin voi sit taas loppuviikosta herkutella 🙂 Nyt juoksulenkille nauttimaan auringosta.

Koti Ruoka ja juoma Matkat