Tavoitteita matkalle

Nyt kun ollaan päästy jo hieman aloillemme, on hyvä miettiä tavoitteita matkalle. Tärkeimpinä on tietenkin italian kielen oppiminen ja paikallisten ruokien laittaminen. Tavoitteena on myös juosta aamuisin 10 km edestakainen matka Ostiaan merenrannalle mutta ensimmäinen yritys eilen ei onnistunut, sillä sinne ei ilmeisesti mene kävelyteitä. Olimme ehtineet juosta n. 2 km kun saavuimme turistikohteeseen ja ajattelin kysyä lipunmyyjältä, että miten pääsen Pontile di Ostiaan ja vastaus oli että ”si, metro”. Näytin käsimerkein että haluaisin kävellä/ juosta, johon nainen huudahti sormiaan heiluttaen kävelyn merkiksi ”Camminare?! Noo!”. En tiedä tarkoittiko hän, että sinne ei mene kävelytietä vai sitä, että kukaan ei ole niin hullu että tekisi niin. Noh, löysimme silti ihan mukavan reitin ”maaseudulla” ja luulenpa että lenkit suuntautuvat samaiselle hiekkatielle jatkossakin.

Tavoitteena on myös testata mahdollisimman monta erilaista pastaa ja pizzaa, koska nämä ovat lempiruokiani hampurilaisten lisäksi. Uskon, että nämä edellä mainitut pari tavoitetta tukevat tosiaan. Kolmas tavoite onkin sitten olla tuplaamatta oma paino matkan aikana. Pidän teidät ajan tasalla kuinka homma etenee.

Jos yllä olevien lisäksi mietitään hieman työasioita, niin toivon löytäväni suunnan ammattillisesti tai vaihtoehtoisesti mahdollisuuden tehdä töitä yrittäjänä. Yrittäjyys kiinnostaa tällä hetkellä eniten, sillä se toisi eri tavalla vapautta ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Lisäksi moni sanoo että työnarkomaanille sopii yrittäjyys, tiedä sitten siitä… Tällä hetkellä ajatukset ovat kuitenkin vielä aika sekaisin; 11 vuotta samassa firmassa samalla alalla on pitkä aika ja vastaaminen kysymykseen ”mitä haluaisit tehdä työksesi?” on vaikea, sillä mistä sen oikein tietää kun ei ole muuta koskaan tehnyt?

Noh, eiköhän Italia tai sitten viimeistään kaupasta ostettu 5 e ”pienehkö” punaviini vastaa kysymyksiini ja se oikea suunta löydy. Pyrin joka tapauksessa uudessa työssäni päinvastaiseen kuin viini eli ”ei se määrä, vaan se laatu” 😉

Työ ja raha Ruoka ja juoma Matkat Työ

Kohteessa – vihdoin!

Uskokaa tai älkää, olemme siirtyneet asuntoon, jonne meidän alunperinkin oli tarkoitus päästä. Maanantaina pakkasimme kamat vanhasta kämpästä ja tulimme tänne ja siitä lähtien tänne on tuota ja viety tavaroita sen mukaan mitä pitäisi olla (kuten sängyt, tyynyt, pyyhkeitä, netti jne). Mutta on tämä kuulkaa niin viihtyisä kämppä verrattuna ensimmäiseen, että meinas itku päästä kun tämän näin!

Vielä puuttuu pyykinpesukone sekä ruokapöytä, ja ne tuodaan kuulemma maanantaina ”si, si”. Kukaan ei ole vaan määritellyt minä maanantaina, mutta onhan tässä puoli vuotta aikaa. Meillä on myös ihan komea tv kaiuttimien kera, mutta ei virtajohtoa saati muitakaan piuhoja eli toimii täysin sisustuselementtinä. Kaikki pienemmät ja hieman isommatkin puutteet sai kuitenkin haettua, mistäs muualta kuin Ikeasta.

En vielä kertonutkaan, mutta saimme auton jo lauantaina. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa eli saanko esitellä Nissan Micran, ilman lisävarusteita. Tässä kohtaa on hyvä varmaan myös kertoa mikä se mieheni harrastus on eli se on amerikkalainen jalkapallo eli jenkkifutis. Voin kertoa, että Micra oli vähän pieni vekotin, kun sinne meni neljä jenkkifutaria kamoineen.

No, hätä ei ole tämän näköinen sillä tiesimme, että saamme eri auton käyttöömme kun tulemme uuteen asuntoon. Ajattelin että Micrasta huonompaa ei voi olla, mutta alla oleva shampanjan värinen Citroen Saxo vuosimallia -96 on kyllä kova kilpakumppani. Mutta hei, kuten yllä olevasta Ikean pihalla otetusta kuvasta näkyy, Saxo oli varsinainen tilaihme.

Mikään yllä olevista ei kuitenkaan haittaa, sillä tämä on siisti, lähes uudenveroinen kämppä, isot kylppärit ja suihkusta tulee lämmintä, jopa kuumaa vettä. Alue on n. 1km Ostia Antican keskustasta ja nähtävyyksistä. Kirjoitin viimeksi että kävelen vanhalta kämpältä Ostiaan jonne n. 16 km, mutta enpä kävellyt sillä täällä on satanut lähes koko ajan kaatamalla ja sataa tod.näk. koko loppuviikon.

Tänään oli ihan paras päivä sen vuoksi, että kävimme ruokakaupassa. Meinasin seota gnocchi, tortellini jne. hyllyllä mut sit muistin, että asia joka vielä puuttuu on kaasu eli käytössä ei ole liettä, ainoastaan uuni. Mutta hei, katsokaa mikä ihana valikoima kaikkia herkkuja!

Tästä se arki alkaa ja katsotaan saanko toteutettua haaveeni eli aamuisen juoksulenkin 10 km Ostian rannalle. Nyt vielä kelit (eli siis minä) eivät salli uintireissua mutta keväämmällä sitten. Ei muuta kuin Arrivederci!

Kulttuuri Ruoka ja juoma Matkat Suosittelen