Viikonlopusta jäi kerrassaan hyvä mieli. Viime blogipostauksessa pohtimani kysymykset saivat jonkinlaisia vastauksia perjantai-iltana. Muistin virkistykseksi:

1. Tarkoittaako hän, ettei halua enää tapailla?
   Mies haluaa ottaa rennosti ja nauttia elämästä suunnittelematta liikoja. Ei sanonut ainakaan suoraan, ettei haluaisi tapailla. Tosin ei myöskään sanonut suoraan, että ”kyllä haluan edelleen tapailla sinua – ja vain sinua” (ystäväni mielestä olisi suotavaa, että miehet aina esittäisivät asiansa näin suoraan!)
2. Tarkoittaako hän, että haluaa tapailla muitakin?
   En tiedä haluaako mies varsinaisesti tapailla muita, mutta ei toisaalta sitoutua minuunkaan liikaa. Että saa ikään kuin katsella ympärilleen, jos mieli tekee. Toisaalta.. Niinhän minäkin teen.
3. Onko hän ehkä jo tavannut jonkun, mutta ei halua luopua minustakaan?
   Tjaah. Lauantaipäivän ja -illan kuumat viestittelyt kielivät kyllä siitä, että minä olin miehellä ekana mielessä. Eiköhän ne viestit olisi lähetetty sitten sille toiselle naiselle? Viestien sävy oli samanlainen kuin pari viikkoa sitten, ennen kollin etääntymistä ja kylmenemistä. Tykkäsin.
4. Mitä ovat nämä isot askeleet? Asia ei kuulu minulle, mutta olisi kiva tietää, jos hän vaikkapa pohtii muuttoa ulkomaille tai yhteenpalaamista exän kanssa jne…
   Näitä ei selvitetty, eivätkä ne ihan totta minulle kuulu. Muutama hunch minulla kyllä näistä on. Olisi kiva nähdä kasvotusten, niin voitaisiin jutella.
5. Mitä ihmeen seuraavia askeleita? En minä ole etenemässä seurusteluun – enkä mielestäni ole miehelle sellaista edes vihjaillut.
   Tein selväksi, etten nyt kaipaa mitään vakavaa. Tai ehkä haluaisinkin jotain vakavampaa, mutta se ei nyt ole hyvä idea millään tapaa. Koska siitä seuraa vain turhaa draamaa. Koska minä en osaa juuri nyt seurustella kenenkään kanssa, kun en ihan osaa olla itseni kanssakaan.

Kesäkolli siis kertoi, että joku vanha heila oli nähnyt minun kuvani ja siitä oli sitten syttynyt oikein kunnon sota. On niitä sotia kyllä tärkeämmistäkin asioista aloitettu. Kiista alkoi yhdestä ainoasta minun Facebookiin lataamastani kuvasta. Olisinpa vain jättänyt kuvan laittamatta…

Avoimia kysymyksiä on vielä paljonkin. Just nyt tuntuu hiukan siltä, että olen miehelle tosiaankin vain kevyttä kesäkivaa sen asian merkeissä. Taidanpa siis odotella, että mies ehdottaa seuraavaa kunnon tapaamista, jollon haluaa viettää aikaa minun kanssani oikeasti. Ans kattoo kuin kauan saan sitä odottaa..

Olisi kiva päästä juttelemaan miehen kanssa kasvotusten näistä jutuista. Toisaalta en halua nyt painostaa häntä ja jauhaa tunteista ja suhteemme tilasta. Sillä tavoin hän lähtee varmasti karkuun!

Niin siinä taisi käydä. Annoin itselleni luvan hiukkasen ihastua ja mainitsin tästä Kesäkollillekin. Aluksi kyllä käytiin neuvotteluja jatkosopimuksesta ainakin nyt syyskaudelle. Viikko sitten nähtiin, ja silloin oli vielä puhetta, että mennään paikkoihin x ja y ja tehdään yhdessä juttuja a ja b.

Mutta sitten jotain tapahtui. Viime viikonloppuna miehestä ei kuulunut mitään. Maanantaina hän ilmoitti olleensa tarkoituksella tavoittamattomissa, koska ilmeisesti hänen tekemisiään stalkataan liikaa (ketä stalkkaa, sitä en tiedä, ehkä muut hänen tapailemansa naiset, ehkä perheenjäsenet, ehkä ex….) Kuulemma minäkin olin saanut osani stalkkauksesta! Mies sanoi, että hän ei nyt kaipaa yhtään draamaa kiireisen työ/arki-combon päälle. Lisäksi mies sanoi, että tietää laiminlyöneensä minua, mikä häiritsee häntä paljonkin. Vastasin ymmärtäväni kyllä.

Toisessa viestissä mies sanoi, että on nyt hiukan sekaisin tunteidensa kanssa. Ja ettei nyt halua suunnitella mitään sen enempää, vaan haluaa vain nauttia hetkestä. Ja että hänellä on isoja kysymyksiä selvitettävänä ennen seuraavien askeleiden ottamista. Ja käski minun ottaa rauhallisesti.

Minulle jäi monia avoimia kysymyksiä.

1. Tarkoittaako hän, ettei halua enää tapailla?
2. Tarkoittaako hän, että haluaa tapailla muitakin?
3. Onko hän ehkä jo tavannut jonkun, mutta ei halua luopua minustakaan?
4. Mitä ovat nämä isot askeleet? Asia ei kuulu minulle, mutta olisi kiva tietää, jos hän vaikkapa pohtii muuttoa ulkomaille tai yhteenpalaamista exän kanssa jne…
5. Mitä ihmeen seuraabia askeleita? En minä ole etenemässä seurusteluun – enkä mielestäni ole miehelle sellaista edes vihjaillut.

Kyseessä on aikuinen, melkein nelikymppinen mies, josta olen saanut hyvin rehdin ja rehellisen vaikutelman. Siksi toivoisin ja uskoisin, että hän kyllä kertoisi suoraan, jos tämä meidän juttu ei nyt ole se, mitä hän haluaa.

Tiedän, että perinteinen ”se vaan pelästyi omia tunteitaan” on yleensä aika skebeliä ja epätoivoisen naisen viimeinen yritys uskotella itselleen, että ”kyllä se oikeesti tykkää musta”. Mutta en voi olla pohtimatta, josko mies ehkä kuitenkin hiukan pelästyi minun (ja hänen omaansa) ihastumista. Ja ehkä kuvitteli, että minä olen tässä nyt perhettä perustamassa saman tien. Että otetaanpas takapakkia.

Ja joo, parhaiten nämä asiat selviäisi kysymällä suoraan. Tiedän vain, että miehellä on kiireinen viikko enkä halua olla se, joka mussuttaa ja vinkuvonkuu viesteillä koko ajan. Pitäisi tavata kasvotusten ja jutella.

… tosin viime yönä laitoin kännitekstarin, jossa sanoin etten jaksa tällaista paskaa. Haha. Voipi olla, että ajoin Kesäkissan ihan itse tieheni.